Renkolaisesta Marja Aulangosta tuli nelikymppisenä kävelijä, kun hän huomasi, että hänen iäkkäät tätinsä olivat häntä paremmassa kunnossa.
Maratoonariksi Marja ryhtyi kuusikymppisenä, ja 20 maratonin
jälkeen hän päätti, että on hölkännyt maratoneja tarpeeksi, enempää ei tarvitse.
– Tein työurani Helsingissä, mutta minulle oli aina selvää, että muutan takaisin Renkoon. 1980-luvun lopulla ostin valmiiksi asunnon Rengosta, Marja Aulanko kertoo tuon samaisen asunnon takapihalla Rengon keskustassa.
Pyhä kohtaa vaeltajan
Pyhiinvaellus kutsui Marja Aulankoa jo kauan ennen ensimmäistä
vaellusta.
– Sain tietää Santiago de Compostelan pyhiinvaelluksesta ensi kerran työpaikan henkilöstölehdestä 30 vuotta sitten.
Kului noin 20 vuotta, ja viimein vuonna 2010 Marja pakkasi reppunsa ensimmäistä Santiago de Compostelan eli pyhän Jaakon vaellusta varten.
– Päätin lähteä matkaan yksin, koska en tiennyt, millainen kävelijä olen. Noin kuukautta aiemmin aloin harjoitella kantamista 10 kiloa kirjoja repussa. Sen jälkeen olikin helppo kantaa rinkkaa, Marja nauraa.
Matkan aikana Marja kohtasi saksalaisen vaeltajan, jonka kanssa oli niin sama tahti, että he jatkoivat matkaa yhdessä.
– Kun lähtee yksin, kohtaa helposti uusia ihmisiä. Muut vaeltajat ja paikalliset ovat kovin avuliaita.
Nyt Marja on vaeltanut Santiago de Compostelan eri reittejä kahdeksan ja puoli kertaa. Puolikas vaellus jäi kesken koronan vuoksi.
– Olen vaeltanut yksin, olen osallistunut matkatoimiston järjestämälle luksusvaellukselle ja välillä on menty ystävien kanssa pienellä porukalla. Ensikertalaiselle voi olla turvallisen tuntuista lähteä valmismatkalle, silloin pääsee aina huoltoauton kyytiin, jos kävelykunto ei riitäkään. Toisaalta valmismatkalla ollaan sitten samojen ihmisten kanssa koko matka, Marja pohtii.
Kotimaan hienot vaellukset
Viime kesänä Marja vaelsi kolmannen kerran länsisuomalaisen pyhän Henrikin vaelluksen.
– Henrikin vaellus on hieno kurkistus vanhaan Suomen historiaan. Moni historiankirjoista tuttu asia tulee eläväksi toisesta näkökulmasta. Vaikkapa se, että Lalli on edelleen Köyliössä sankari, vaikka ei ole varmaa, onko Lallia ollut olemassakaan.
Viime kesänä pyhän Olavin viestipyhiinvaellus kulki Hämeenlinnan läpi. Marja oli mukana osuudella Hämeenlinnan kirkosta Hattulan Pyhän Ristin
kirkkoon.
– Olavin reitistä erityisesti osuus Åresta Trondheimiin olisi kiinnostava kulkea, Marja miettii.
Tyhjä pää on paras hetki
Marjalle pyhiinvaellus on sekä käytännöllinen haaste että mielen prosessi. Vaelluksella ruumiin tarpeet ovat koko ajan läsnä.
Kaikki tarvittava on mukana repussa ja päivät täyttää kävely, syöminen, nukkuminen ja ruumiin huoltaminen seuraavaa päivää varten.
– Pyhiinvaellus on juhlallinen nimi, se voi pelottaa joitakin ihmisiä. Vaellus merkitsee jokaiselle sitä, miten sen haluaa tulkita. Ei ole oikeaa tapaa kokea
pyhiinvaellus.
– Vaelluksen parhaita hetkiä ovat ne, kun huomaa, että ei ole pitkään aikaan ajatellut yhtään mitään. Se on hirveän terapeuttista, kun menee pää tyhjäksi. Se tuntuu todella hyvältä. Ihminen on siinä yhtä luonnon kanssa,
kun oma ajattelu häviää.
– Pyhiinvaelluksella koko ihmisruumiin toiminta on rukousta. Ei siinä tarvita mitään erinomaisia seremonioita. Matkaan kannattaa lähteä avoimin mielin niin, että ei odota mitään erityistä.
Santiago de Compostela, pyhiinvaellusten ”äiti”
Suomeksi Pyhän Jaakon vaellusreittinä tunnettu pyhiinvaellus kulkee pohjoisessa Espanjassa Santiago de Compostelan katedraaliin, joka on perimätiedon mukaan apostoli Jaakobin hautapaikka.
Santiago de Compostelaan on vaellettu jo yli 1000 vuotta. Pyhiinvaellus ei ole yksi ainoa reitti, vaan katedraaliin voi kulkea eri teitä, ja matkan pituus vaihtelee paljon. 1980-luvun alussa vaeltajia oli enää muutama vuodessa. Nykyään pyhiinvaellus on noussut uuteen suosioon ja vaeltajia on yli 200 000 vuodessa.
Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti – Wikipedia
Pyhän Olavin reitti on pohjoismainen pitkä vaellus, joka koostuu norjalaisen viikinkikuninkaan Pyhän Olavin mukaan nimetystä mannerreitistä Savonlinnasta Turkuun ja Pyhän Olavin merireitistä Turusta Ruotsiin ja siitä vielä Ruotsin ja Norjan läpi Trondheimiin.
Pyhän Olavin mannerreitti – Pyhiinvaellus Suomi