Kuvassa: Maaria Manner on laulanut Jyväskylän Studiokuorossa vuodesta 1978 lähtien.
– Kuorossa saa upeita kokemuksia ja tunteita, joita ei muuten koe. Välillä pääsee kuin toiseen todellisuuteen, kuvailee Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen professori emeritus Jukka Louhivuori.
Professori Louhivuori aloitti kuorolaulun jo ennen uraansa tutkijana, ja tunnistaa myös omakohtaisesti tieteellisten tutkimustensa tulokset. Hän on tutkinut kuorolaulua yli 20 vuoden ajan Suomessa, Euroopassa ja Afrikassa.
Kuorolaulun terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkiminen virisi vilkkaana vuosituhannen vaihteessa. Eniten on tutkittu kuorolaulun vaikutuksia ikääntyvän ihmisen elämänlaatuun, jopa eliniän pitenemiseen. Esimerkiksi Jyväskylän alueella tehty suomalaisia seniorikuorolaulajia koskeva tutkimus kertoo, että kuorolaiset ovat vertailuryhmää tyytyväisempiä elämänlaatuunsa, terveyteensä ja ympäristöönsä.
Ikäihmisillä jo pelkästään säännöllinen kulkeminen kuoroharjoituksiin on merkityksellistä. Puhumattakaan siitä, että kuorolaulussa kiinnitetään huomiota kontrolloituun hengittämiseen, jolloin hapensaanti ja verenkierto paranevat.
On hienoa olla osa soivaa ryhmää.
Yhdessä laulaminen virkistää myös aivoja ja ruokkii kognitiota, koska on opeteltava laulujen sanat, seurattava kuoronjohtajaa, kuunneltava sävelkorkeutta ja vierustoveria.
– Löysimme todistusaineistoa nimenomaan kuorolaulun terveysvaikutuksista, vaikka selviä syy-seuraussuhteita ei ole vielä osoitettu. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään sosiaalisista tai subjektiivisista hyvinvointivaikutuksista, mikä oli aika suuri yllätys, Louhivuori valottaa.
Maaria Manner kuvailee kuoron tuoneen hänen elämäänsä upean yhteisön, mutta myös säännöllistä rytmiä ja tavoitteellisuutta. Oma äänenhallinta paranee ja ääniala laajenee, koska harjoitteluun kuuluu oleellisena äänenmuodostus ja tekniikan oppiminen.
Laulamisen hienoutta korostaa hänelle yhdessä laulaminen, sävelten harmoniaan virittyminen, rytmi ja tulkinta ja vielä kappaleen vaatima ääniväri.
– On hienoa olla osa soivaa ryhmää. Äänenmuodostuksen vaihtelu kappaleesta toiseen lisää mielenkiintoa ja haastetta.
Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton, Sulasolin, Keski-Suomen piirin puheenjohtajana toimiva Manner löysi tiensä Jyväskylän Studiokuoroon vuonna 1978 ja laulaa kuorossa yhä alempaa alttoa. Elämää on vuosien varrella jaettu kuorosiskojen ja -veljien kanssa.
– Ensin olimme nuoria ja etsimme elämänkumppania. Sitten elettiin perhe-elämää, kuoroon hommattiin lastenhoitaja, ja lapset kulkivat kuoroharjoituksissa mukana. Nykyisin vaihdamme jo mummo- ja pappakokemuksia, hän kertaa kuorotaivaltaan.
Laulaminen herättää tunteita ja nostaa kylmiä väreitä harjoituksissakin, mutta esiintyminen ja siinä onnistuminen palkitsee eniten, ja koronatauon jälkeen tuntuu erityisen arvokkaalta päästä yleisön eteen.
Kun koko kuoro alkaa soida hyvässä akustiikassa, se on jotakin taivaallista.
Manner sanoo esiintymistilanteen olevan aina ainutkertainen, ja ihmisen keho ottaa eri tavalla musiikin vastaan samassa tilassa esiintyjän kanssa. Levyt ja tallenteet eivät hänestä koskaan yllä samalle tasolle.
Pieni jännitys kuuluu asiaan ja vain parantaa suoritusta. Jännitys kertoo keskittymisestä ja innostuksesta, mutta pelkojännitystä hän ei tunne.
– Ajattelen, että turhat karstat siinä vain saavat kyytiä, hän sanoo.
Jotkut esiintymiset palautuvat yhä elävästi mieleen, kuten laulaminen kerran Saksassa vanhassa kivikirkossa, kun kuoron ääni kulki akustiikassa yleisön päälle ja erottui sieltä soivana äänipilvenä.
– Kun koko kuoro alkaa soida hyvässä akustiikassa, se on jotakin taivaallista, hän kuvailee.
Kuoro on opettanut paljon ja antanut mielekkäitä haasteita.
16-vuotias Josias Myllyaho liittyi Vox Aurea -kuoroon viisi vuotta sitten. Hänelle kuoro on antanut enemmän, kuin osasi odottaa.
– Kuoro on opettanut paljon ja antanut mielekkäitä haasteita, mutta parasta on ollut saada uusia kavereita.
Hän mainitsee erityisesti kuoron esiintymismatkat ulkomaille, joista viimeisin suuntautui Italiaan. Reissuilla tutustuu muihin kulttuureihin, ja ne myös kasvattavat itsenäisyyttä, koska vanhemmat eivät matkusta mukana.
Kuorotapahtuma ja juhlajumalanpalvelus
- Sulasol 100 Laulu- ja soittojuhlat tuovat Jyväskylään 9.–12. kesäkuuta 1600 laulajaa lähes 100 kuorosta eri puolilta Suomea.
- Jyväskylän seurakunta järjestää Jyväskylän Lounaispuistossa Sulasol 100 Laulu- ja soittojuhlien juhlajumalanpalveluksen sunnuntaina 12.6. klo 10. Liturgina toimii Seppo Wuolio, saarnaajana Samuli Korkalainen ja kanttorina Jukka Hassinen.
- Suomenkielinen kuorolaulu syntyi Jyväskylän seminaarissa. Neliääninen suomenkielinen laulu kajahti täällä ensimmäistä kertaa, ja myös ensimmäiset kansalliset laulujuhlat järjestettiin Jyväskylässä 1884.