Teologia eletyn uskonnon tulkkina: Normatiivisuus ja uudistuvat metodit. Jaana Hallamaa, Kati Tervo-Niemelä ja Isto Peltomäki (toim.) STKSJ 298

Kuva kirjan kannesta. Kansikuvassa lähetyskynttelikkö.

Ensimmäiset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät järjestettiin syyskuussa 2020. Tapahtuma oli monin tavoin onnistunut: 650 ilmoittautunutta, esittelyssä noin 200 tutkimusta 52 työryhmässä. Ei siis ihme, että päivät päätettiin järjestää toisenkin kerran. Seuraavat järjestetään toukokuussa 2022. Tunnelmaan voi virittäytyä vaikkapa kirjan Teologia eletyn uskonnon tulkkina avulla. Se on kooste esitelmistä, jotka pidettiin vuoden 2020 Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä Teologisen Kirjallisuusseuran työryhmässä. Kirjan artikkelit tarjoavat teologian – ja myös mission – ystäville mahdollisuuden päivittää metodejaan ja tutkimusotettaan.

Laajan kirjon kirja

Teologia eletyn uskonnon tulkkina on sukellus tämän päivän teologisen tutkimuksen kehityslinjoihin ja kysymykseen teologisen tutkimuksen normatiivisuudesta. Kirja on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen pureutuu teologisen tutkimuksen ja normatiivisuuden teemoihin, toinen uusiin paradigmoihin ja kehittyviin metodeihin. Aiheiden ja lähestymistapojen kirjo on laaja, joten kirjalla on tarjottavaa monenlaisille lukijoille.

Kirjan ensimmäisen osa avaa eri näkökulmista haasteita, joita akateemiselle teologialle asetetaan. Länsimaisen tieteen ja yliopistojen historiassa teologialla on ollut merkittävä rooli. Teologia on muokannut yhteisiä käsityksiä todellisuudesta. Se on vaikuttanut etiikkaan, moraaliin ja lainsäädäntöön. Sittemmin rooli on pienentynyt oleellisesti. Oma kysymyksensä on tänä päivänä sekin, mikä on akateemisen teologian merkitys kirkossa harjoitettavalle teologialle – siis teologian kotikentällä. Kuten Jaana Hallamaa artikkelissaan hyvin kiteyttää, akateeminen teologia voi tarjota kirkolle ja sen harjoittamalle teologialle äärimmäisen tärkeän kriittisen ja paljastavan katseen.

Globaaliin todellisuuteen havahtuminen muokkaa teologian roolia. Kirjan artikkelit osoittavat, millaisia mahdollisuuksia muiden muassa tämän päivän uskonnonfilosofia, kontekstuaalinen teologia, analyyttinen teologia ja julkinen teologia tarjoavat mielekkääseen teologian harjoittamiseen. Kirjoittajat haastavat pohtimaan, mitä uskottavuus, puolueettomuus, neutraalius ja toisaalta kaiken inhimillisen tiedon ja koko todellisuuden tutkiminen tarkoittavat tämän päivän tieteessä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Kuten Niko Huttusen artikkeli Päivi Räsäsen raamatuntulkinnasta osoittaa, kysymykset teologiasta saattavat nousta hyvinkin näkyviksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi.

Paradigmoja ja metodeja

Toisessa osassa esitellään teologisen tutkimuksen ajankohtaisia paradigmoja ja metodeja. Eletyn uskon, eletyn teologian ka kaupunkiteologian tutkimuksen myötä saadaan kuvaa yksittäisten ihmisten ja ruohonjuuritason yhteisöjen elämästä. Uskonnollisten yhteisöjen todellisuudessa suuret rakenteet ja normit kohtaavat arjen kontekstit, mikä johtaa uudenlaiseen uskonnollisten ilmiöiden kirjoon. Näihin pureutuva tutkimus avaa ymmärrystä elämän ja uskon monimuotoisuudelle.

Moniuskontoinen todellisuus on konteksti, jossa on tilausta komparatiiviselle teologialle, jota Veli-Matti Kärkkäinen artikkelissaan käsittelee. Komparatiivinen teologia on tunnustuksellisen kristillisen näkökulman ja toisen uskontoperinteen tai toisten uskontoperinteiden välistä vertailua. Tunnustuksellisuus erottaa komparatiivisen teologian vertailevasta uskontotieteestä. Uskontoteologiasta komparatiivisen teologian puolestaan erottaa rajatummat ja konkreettisemmat kysymyksenasettelut.

Komparatiivinen teologia asettaa kristinuskon käsityksen vuoropuheluun muiden perinteiden kanssa. Tämä tarjoaa kaikille osapuolille mahdollisuuden arvioida käsityksiään kriittisesti, korjata heikkouksia, löytää merkityksiä ja ajatella asioita toisista näkökulmista – tämän suuntaiseen työhönhän missiokin on kristillistä teologiaa usein vienyt.

Liike

Teologia eletyn uskonnon tulkkina esittelee helposti lähestyttävällä tavalla sekä suurten linjojen kehityskulkuja että yksittäisiä ilmiöitä. Näin se avaa näkökulmia monimuotoiseen todellisuuteen. Kristillinen missio sekä käsitykset siitä elävät juuri tuossa todellisuudessa. Siksi kirjan kulumista missiosta kiinnostuneiden lukijoiden käsissä on helppo toivoa.

Jaa artikkeli: