”Marginaalien missio” tai ”marginaaleista nouseva missio” (mission from the margins) on kansainvälisen ekumeenisen liikkeen piiristä noussut käsite, joka on inspiroinut teologeja, kirkon johtajia, kristittyjä ja lähetysjärjestöjä jo kymmenkunta vuotta. Samalla se on osoittautunut käsitteeksi, joka vaatii tarkempaa pohdintaa, tulkintaa ja soveltamista.
Käsite esiintyy Korean Busanissa vuonna 2013 Kirkkojen Maailmanneuvoston yleiskokouksessa julkaistussa asiakirjassa Together Towards Life. Tansanian Arushassa vuonna 2018 maailmanlähetyksen konferenssissa nähtiin tarve syventää ja tarkentaa, mitä tällä tarkoitetaan ja mitä se pitää sisällään. ”Marginaaleista nouseva missio” ei ole välttämättä helposti ymmärrettävissä, jos kirkko elää ja toimii etuoikeutetusta asemasta käsin.
Marginaaleissa olevat eivät ole mission kohde, vaan sen ensisijainen toimija. Marginalisoiduilla yhteisöillä on tehtävä kirkossa ja maailmassa. Ketkä sitten ovat marginalisoituja? Käsitteet ”marginaali” ja ”keskus” ovat hyvin moniulotteisia. Ne eivät viittaa ainoastaan vaurauteen tai maantieteeseen, vaan myös vallan ja tiedon epäsuhtaan. Sosiaalinen status, sosioekonominen asema, sukupuoli, rotu, etnisyys, heimo, terveys, vammaisuus ja ikä synnyttävät keskuksia ja marginaaleja.
Joku voi olla jossain suhteessa marginaalissa, mutta toisesta näkökulmasta etuoikeutettu. Marginaalisuus on kontekstuaalista: esimerkiksi keskiluokkainen akateemisesti koulutettu ghanalainen mies voi olla etuoikeutettu suhteessa bulgarialaiseen romanityttöön – mutta samalla hän voi olla marginaalissa suhteessa keskiluokkaiseen akateemiseen eurooppalaiseen mieheen. Marginaalit ovat myös kiistanalaisia tiloja. Ihmisillä ja ihmisryhmillä on erilaisia käsityksiä omasta marginaalisuudestaan, tai toisten silmissä marginalisoiduksi lukeutuvat ihmiset eivät itse näe itseään sellaisina.
Marginaaleissa olevilla on valta tehdä teologiaa
Marginaaleissa tehty ja eletty teologia on aina vahvaa, vaativaa ja transformoivaa. Globaalin kirkon on arvioitava, kuultava ja otettava osaa tällaiseen teologiaan. Marginaalissa olevilla on viisaus ja valta teologisesti sanoittaa omaa kokemustaan. He jakavat eletyn elämän teologiaa, joka ei riipu teologisesta oppineisuudesta. Marginalisoidut lukevat Raamattua haavoittuvuuden ja vastarinnan, köyhyyden ja kestävyyden, voimattomuuden ja voimaantumisen perspektiivistä, ja ns. valtavirran teologian on tultava tällaisen lukutavan transformoimaksi. Marginaalien teologia on elämän ja transformaation teologiaa. Jumala on ja toimii marginaaleissa, ja maailma uudistuu sieltä käsin.
Marginaaleissa on myös toimijuus, joka ei riipu taloudellisesta tai poliittisesta vallasta. Maailmaa, ihmisiä, struktuureja ja systeemejä muuttava toimijuus syntyy siitä, että rakennetaan luottamusta ja uskoa transformoivaan, elävään Jumalaan, joka on sitoutunut marginaaleihin. Toimijuus syntyy myös siitä, että marginaalissa olevilla ihmisillä on kyky analysoida kriittisesti yhteiskuntaa, jossa he elävät. Marginalisoidut ovat dialogissa ja verkostoitumisessa aikaisempaa organisoidumpia paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Tämä näkyy ruohonjuuritason toiminnassa mm eko-oikeudenmukaisuuden ja sovinnon edistämisessä.
Elämän täyteys, joka luvataan kaikille, koskee myös keskuksessa olevia.
”Marginaalien missio” ei pyri mobilisoimaan marginalisoituja kirkon missiossa, vaan se vahvistaa heidän toimijuutensa ja profeetallisen roolinsa globaalissa kirkossa. Samalla se haastaa keskuksessa olevat arvioimaan ja tunnistamaan tämän, sekä katumaan ja liittymään heihin. Elämän täyteys, joka luvataan kaikille, koskee myös keskuksessa olevia. Kun keskuksessa olevat haastetaan arvioimaan, missä Jumala toimii marginaaleissa, heidän tulee olla valmiita haastamaan itsensä tässä prosessissa. Tämä edellyttää kuuntelemista, oppimista ja katumista. Vasta sitten heidät kutsutaan toimijuuteen liittymällä siihen mitä marginaalissa olevat jo tekevät. Etuoikeutettujen on ”tyhjennettävä itsensä” Kristuksen tavoin ennen liittymistään Missio Deihin. Siten marginaaleissa oleville luvattu elämän täyteys ulottuu myös keskuksessa oleviin.
Kysymys on oikeudenmukaisuudesta
”Marginaalien missio” ei koske vain seurakuntien elämää, vaan se liittyy myös kehitykseen ja diakoniaan. Kehitysyhteistyötoimijat haastetaan ottamaan marginaalisuuteen liittyvä intersektionaalisuus ja kontekstuaalisuus vakavasti. Tarvitaan nöyryyttä ja avointa mieltä, sekä keskusteluyhteyttä kehitysyhteistyötoimijoiden ja marginaalien välille, ettei vahvistettaisi entisen kaltaisia riippuvuussuhteita.
Kysymys oikeudenmukaisuudesta tulee korostumaan Missio Deissä. Köyhyyden tai muun marginalisoitumisen vastakohta ei ole vauraus tai valta, vaan oikeudenmukaisuus. Tarvitaan enemmän teologista työskentelyä oikeudenmukaisuudesta ja inkarnaatiosta, sillä oikeudenmukaisuuden kysymykset tulevat olemaan keskeisiä ekumeenisessa missiologiassa.
