Kaveri myös tuuppii eteenpäin, kun tilanteet tuntuvat vaikeilta. Näin kuvailee Vuorentaan koulun vs. rehtori Esa Kähäri seurakunnan ja koulun yhteistyötä. Kähäri tietää mistä puhuu. Hän on työskennellyt jo vuosia Vuorentaan koulussa, jossa opiskelee ja työskentelee noin 160 lasta ja aikuista. Kähäri korostaa, että myös Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on osa Vuorentaan koulun yhteisöä.
– Seurakunnan työntekijät eivät ole koulussamme vierailijoita, vaan täysivaltaisia aikuisia. He toimivat kanssamme lasten tukena. Seurakunnan nuorisotyönohjaaja ja Vuorentaan koulun koulukummi Ninnu Hurme vahvistaa, että seurakunnan ja koulun yhteistyö toimii.
– Vuorentaan koulussa on tervetullut olo. Olemme samalla aaltopituudella.
Koulukirkkoja, ryhmäytystä ja melontaa
Seurakunta tekee yhteistyötä kaikkien Hämeenlinnan koulujen kanssa. Yhteistyöhön kuuluu uskonnollisia tilaisuuksia kuten joulu- ja pääsiäiskirkkoja, yleissivistävää opetusta, kouluyhteisöä tukevaa työtä kuten leiripäiviä ja kriisityötä. Jokaisen koulun kanssa sovitaan sopivista yhteistyömuodoista. – Koitamme vastata koulujen tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Seurakuntana haluamme toimia siellä missä ihmiset ovat, Hurme tiivistää.
Yhteistyötä tehdään monipuolisesti myös Vuorentaan koulussa. Huippuhetkiä ovat Kähärin mukaan melontaretket Syöksynsuulle.
– Parasta leiripäivissä on se, että niiden aikana voi vain olla, eikä kenenkään tarvitse suorittaa, Kähäri korostaa. Hurme kertoo, että leiripäivien tarkoituksena on myös tarjoilla oppilaille kokemuksia yhteisöllisyydestä ja siitä, että jokainen on hyväksytty ja arvokas. Vuorentaan koulussa on oppilaita monenlaisista taustoista. Kähärin mukaan onkin tärkeää, että seurakunta järjestää ohjelmaa kaikille. Jokaista oppilasta kohdellaan tasa-arvoisesti.
– Seurakunta toimii erilaisten elämänkatsomusten kohdalla hienotunteisesti ja kunnioittavasti. Seurakunnan toiminnasta koulussa myös keskustellaan vanhempien kanssa avoimesti. Seurakunnan järjestämät uskonnolliset tilaisuudet herättävät joskus kysymyksiä.
Kohtaamisen ammattilaisia
– Esimerkiksi koulukirkkoja varten järjestämme aina korvaavaa ohjelmaa, Kähäri kertoo. Kohtaamisen ammattilaisia Hurme määrittelee, että seurakunnan ja koulun yhteistyö on luonteeltaan kumppanuutta. Kumppanuus tarkoittaa sitä, että seurakunta toimii koulun tukena yhteisessä kasvatustehtävässä. Kähäri pohtii, että kumppanuuden avaimia ovat luottamus ja seurakunnan työntekijöiden rautainen ammattitaito.
– Seurakunnan työntekijät ovat ”kohtaamisen ammattilaisia”, Kähäri tiivistää. Toisaalta seurakunnan työntekijöillä on ammattitaitoa myös konkreettisissa asioissa. Kähäri kehuu, että kun seurakunta järjestää ohjelmaa, paketti on kasassa.
– Kun koitin mennä melontapäivänä mukaan ohjeistamaan melomisessa, minulle tiedusteltiin ystävällisen päättäväisesti soveltuvaa koulutusta. Pysyinkin sitten loppupäivän kiltisti sivummalla, Kähäri nauraa. Yhteistyön kannalta on tärkeää, että seurakunnan työntekijät ovat tuttuja. Hurme kertoo, että jokaiselle koululle on nimetty oma koulukummi. Kun työntekijä tulee tutuksi, opettajien on helppo pyytää apua arjen haasteisiin. Kähärin mukaan pitkä kumppanuus tarkoittaa myös sitä, että seurakunnassa ymmärretään koulun arkea ja vuodenkiertoa. Siten asioista voidaan sopia helposti ja joustavasti.
– Puhelinyhteydet ovat kunnossa puolin ja toisin, Kähäri toteaa. Ennen kaikkea lapsille on tärkeää, että koulussa on mukana tuttu aikuinen.
– Moni tulee muuallakin moikkailemaan ja kertoo, että ollaan törmätty koulussa, Hurme kertoo.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on Hämeenlinnan koulujen kumppani. Kumppanuuden peruspilareita ovat luottamus, ammattitaito ja yhteinen halu toimia lasten ja nuorten parhaaksi.
- YLEISSIVISTÄVÄ OPETUS
• opetussuunnitelman mukaista opetusta
• seurakunnan työntekijä on katsomuskasvatuksen asiantuntijan roolissa
Seurakunta on osa Suomen historiaa
Mitä haudat ja hautausmaa kertovat Suomen historiasta? Kysymykseen etsitään vastauksia Kirkonkulman koulun 3.–4.-luokkalaisten valinnaisen historian kurssilla. ”Seikkailuja menneisyydestä” -kurssin on kehittänyt opettaja Kristiina Kalliokoski. Kurssin aikana tutustutaan dinosauruksiin ja rakennetaan unisieppareita. Retki Vanajan kirkolle, jonka ympäristöön tiivistyy koko Suomen historia, on olennainen osa kurssia. Kalliokoski kertoo, että vierailun aikana pohditaan, mitä olivat kuppikivet, mitä tapahtui nälkävuosien aikana, miksi köyhät haudattiin joukkohautoihin ja rikkaat kirkon lattian alle, millaisesta ajasta kertoo suojeluskuntalaisten muistomerkki ja miksi hautausmaalla on sankarihautoja. –Eniten oppilaita kiinnostaa usein kirkon asehuone ja Suomen sotahistoria. Toki evästaukokin on odotettu osa vierailua, Kalliokoski nauraa. Vierailun aikana lapset saavat kysellä ja hahmottaa omaa paikkaansa osana paikallista historiaa. – Historiaan liittyvät asiat jäävät paremmin mieleen, kun ne näkee ja kokee, summaa Kalliokoski. - KRIISITYÖ
• apua yllättävässä tilanteessa
• koulun ehdoilla ja kuunnellen
Surukori toimii kättä pidempänä kriisitilanteissa Nuorisotyönohjaaja Ninnu Hurme ei muista, että olisi itse turvautunut surukoriin. Surukorin ajatuksena kuitenkin on, että kun koululta tulee soitto, seurakunta on valmis. – Kriisitilanteet tapahtuvat usein odottamatta. Silloin on hyvä olla takataskussa jotakin kättä pidempää. Surukorista löytyy esimerkiksi valokuvakehys, valkoinen pöytäliina ja kynttilä. Esineiden avulla voidaan rakentaa muistopöytä. Korissa on myös materiaalia suruhartauteen. Opettajat voivat järjestää hartauden itse tai pyytää avuksi seurakunnan työntekijän. Hurme muistuttaa, että kun suru kohtaa koulua, tärkeintä on olla paikalla ja kuunnella sekä opettajia että oppilaita. – Surukorissa on mukana myös niin sanotut tunnenaamat. Naamojen avulla voidaan käsitellä surua pientenkin lasten kanssa, Hurme kertoo. - KASVUN JA HYVINVOINNIN TUKI
• ennaltaehkäisevää oppilashuoltoa tai työhyvinvointia
• yhteisölähtöistä, katsomusten kirjoa kunnioittaen
Seiskaluokkalaiset mukaan koulun porukkaan
– Seiskaluokkalaisten ryhmäytys on perinne, joka on tullut jäädäkseen, kertoo Nummen yläkoulun opettaja Anne Lahtinen. Seiskaluokkalaisten ryhmäytys järjestetään joka syksy koulun, seurakunnan ja kaupungin yhteistyönä. Ohjelmassa on esimerkiksi älytehtäviä ja ”suon” ylitystä lautojen avulla. Tavoitteena on kiinnittää uudet seiskaluokkalaiset koulun porukkaan. Lahtinen korostaa, että päivien järjestelyistä suuri vastuu kuuluu tukioppilaille eli ”tukareille”. Tukarit koulutetaan tehtäväänsä koulussa.
Seiskapäivän ohjelman toteuttamiseen tukarit saavat valmennusta myös seurakunnan ja kaupungin nuorisotyönohjaajilta. – Tukarit saavat mahdollisuuden ottaa vastuuta ja he pääsevät tutustumaan omaan luokkaansa. Seiskaluokkien ryhmäytys on heillekin vuoden kohokohtia. Ryhmäytyspäivä on tärkeä myös opettajille. – Vastuu oppilaista on toki meillä opettajilla, mutta kun seurakunta ja kaupunki järjestävät ohjelman tukareiden kanssa, opettajat saavat mahdollisuuden opetella nimiä, tutustua oppilaisiin ja tutkia ryhmädynamiikkaa, Lahtinen kertoo. - USKONNOLLISET TILAISUUDET
• uskonnon harjoittamista positiivisen uskonnonvapauden hengessä
• huoltajat päättävät osallistumisesta
Päivänavaus toimii korona-aikana digitaalisesti
– Päivänavauksen tarkoitus on herätellä ajatuksia. Päivänavaus on myös kiva tapa koota koulu yhteiseen hetkeen – yhteisiä hetkiä kun ei kiireisessä arjessa ole liikaa. Näin tiivistää perinteisen toimintamuodon idean seurakunnan nuorisotyönohjaaja Soila Pollari. Päivänavauksilla on suomalaisissa kouluissa pitkä perinne.
Päivänavaukset herättävät mielikuvia virsilaulusta jumppasalissa ja opettajan johtamasta hartaasta rukouksesta. Pollari nauraa, että nykyisin päivänavaukset ovat vähän erilaisia. – Toteutustavat vaihtelevat salipäivänavauksista keskusradioon. Nyt korona-aikana olemme pitäneet päivänavauksia ulkona ja kuvanneet videopäivänavauksia. Videoilla seikkailevat esimerkiksi Kuningas Tollo ja omenamato. Päivänavauksia pidetään useassa hämeenlinnalaisessa koulussa. Päivänavaukset ovat uskonnollisia, mutta niissä käsitellään myös yleisempiä, esimerkiksi ystävyyteen tai luontoon liittyviä teemoja. Pollarin mukaan parhaita päivänavauksia ovat ne, jotka tehdään yhdessä oppilaiden kanssa.
–Muutama vuosi sitten teimme Hämeenlinnan yhteiskoulun 6-luokkalaisten kanssa näytelmän pääsiäisen tapahtumista. Joskus taas oppilaat ovat valmistelleet päivänavaukseen laulun, joka on esitetty koko koululle.