Hoitamattomien hautojen kulttuurihistoriallinen arviointi Jyväskylän Vanhalla hautausmaalla on loppusuoralla.
– Käsitys kulttuurihistoriallisesti merkittävistä haudoista on jo ehtinyt muodostua, Keski-Suomen museon amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi valottaa.
Prosessi on ollut monivaiheista ja aikaa vievää. Kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty haudoille, jotka ovat kirkkolain mukaisen kuulutusmenettelyn jälkeen siirtyneet hoitamattomina seurakunnan haltuun.
– Aineistoa on ollut paljon ja henkilöhistoriallisen arvon määrittäminen on ollut paikoin haastavaa, Rajaniemi summaa.
– Henkilöiden taustojen selvittäminen on vaatinut tutkimuksellista työtä.
Amanuenssi uskoo, että kulttuurihistoriallinen arviointi saadaan maaliin alkuvuodesta, tammikuussa.
Joukossa on ihan Jyväskylän historian kannalta tärkeitäkin henkilöitä.
– Raportti on viimeistelyä ja asioiden tarkistamista vaille valmis. Tietysti tarvitaan vielä neuvonpitoa Jyväskylän seurakunnan ja työryhmän kesken.
Jo aiemmin hoitamattomien hautojen keskeltä löydettiin muun muassa Alvar Aallon äidin, Selma ”Selly” Aallon hauta.
– Myös muita kiinnostavia hautoja on löytynyt, Rajaniemi raottaa.
– Joukossa on ihan Jyväskylän historian kannalta tärkeitäkin henkilöitä.
Mielenkiintoiseen henkilöhistoriaan mahtuu paljon paikallisia toimijoita.
– On maanviljelyn kehittäjiä ja maalaiskunnan suurtilojen sukuhautoja, Rajaniemi luetteloi.
– Löytyy myös paikallisia taidekasvattajia, esimerkiksi kuvaamataidonopettaja, joka on aikanaan ollut hyvin pidetty ja arvostettu.
Kaupungissa on ollut varakasta porvaristoa, yrittäjiä ja virkamiehiä, ja se näkyy alueella vahvasti.
Myös kivet kertovat meille paljon.
– Vanhalla hautausmaalla esiintyy paljon kölikaarista korkeaa pystykiveä, joka todennäköisesti on ollut Artur Wahlforsin hautakiviveistämön käyttämä muistomerkkityyppi, Rajaniemi opastaa.
– V. Mikkilä on sitten jatkanut samaa linjaa omassa hautakiviveistämössään avioituessaan Wahlforsin lesken kanssa. Mikkilän hautakiviveistämö on toiminut Jyväskylässä 1900-luvun alkupuolelta 1930-luvulle asti.
Kiveä nähdään erityisesti niiden henkilöiden haudoilla, joilla on ollut varallisuutta hankkia itselleen näyttävä hautamonumentti.
Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ja siten säilytettäväksi ehdotettavia hautoja on useita. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida vielä, sillä muutamat tapaukset edellyttävät vielä harkintaa.
– Haudat sijoittuvat eri puolille hautausmaata, joten vaikka hauta poistuisikin, sillä ei ole huomattavaa visuaalista vaikutusta hautausmaan kokonaisilmeeseen, Rajaniemi toteaa.
Vanha hautausmaa on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.
Tavoite on, että alue pysyy elävänä, eikä ala museoitumaan.
– Keski-Suomen museo pyrkii kulttuurihistoriallisessa arviossa turvaamaan, ettei alueeseen kohdistu voimakkaita muutoksia, eikä sen historiallinen ilme tai arvo häiriinny.
Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen päällikön Antti Pekurin työn alla on jo kaavallinen tarkastelu, jossa etsitään uusia tiloja tuhkahautauksille Vanhalla hautausmaalla.
– Hautausmaa täyttyy uhkaavasti, eikä pian ole osoittaa enää yhtäkään uurnahautapaikkaa, Pekuri pohtii.
– Tavoite on, että alue pysyy elävänä, eikä ala museoitumaan.
Pohdinnassa onkin, voitaisiinko kulttuurihistoriallisen arvioinnin myötä seurakunnalle palautuvia hautoja hyödyntää osittain tilaratkaisukysymyksissä.