Myllykoskelainen pianonsoiton lehtori Johanna Hasu haluaa kirjoittaa tarinoita, koska ihmiset tarvitsevat niitä. Hasun käsissä kaksi omaa runoteosta ja flyygelin kulmalla tuore romaani.
Kun Johanna Hasu, 47, tulee kotikummullaan avaamaan oven, ei hän osaa selittää, mistä tarinat mieleen tulvivat.
– Seisoin kerran Lahden asemalla, kun kylmä tuuli puisteli olemusta. Siitä syntyi runo, miten syysmyrsky puhalsi lävitseni. Joskus aiheena on emäntänsä menettänyt lemmikkikoira, läheisen ihmisen kipu, kaipaus tai kuolema. Runokirjoja on valmiina kaksi, Kurjet palaavat vielä sekä Karataan. Kolmas on työn alla.
Tänä vuonna ilmestyi ensimmäinen romaani, Reunan kustantama Roihu. Fiktiivisen trillerin pontimena oli Johannan pohdinta suoraan elävästä elämästä, miten ihmissuhteissa epäreilusti kohdeltu ihminen voi päästä tasoihin. Juonta kuljetettiin kirjoittajan aiemman harrastuksen, triathlonin, kautta eteenpäin. Palautteen mukaan romaani on koettu jännittäväksi ja mukaansa tempaavaksi.
Syksyllä lehdet kertoivat, että paikallinen Reuna Kustantamo on siirtymässä vuoden alusta kirjailijavetoiseksi. Johanna Hasu on yksi hallitukseen valittu. Hän pitää joustavan pienkustantamon yritysjärjestelyä lajissaan ainutlaatuisena ja uskoo kaikkien palvelua tarvitsevien tästä hyötyvän.
Toivo pitää pystyssä
JOHANNA muistelee, miten hän jo lapsena kirjoitteli Neiti etsivä -tyyppisiä tarinoita lyijykynällä. Musiikki vei välillä voiton, koska tähtäimenä oli ammatti. Pohjois-Kymen musiikkiopistoon hän tuli pianonsoiton opettajaksi 2010, toimi välillä apulaisrehtorina ja palasi 2018 pianonsoiton lehtoriksi. Filosofian tohtoriksi hän väitteli 2017. Opintojen myötä ilmestyi pianonsoiton alkeiskirja Klaavi Kettu Musiikkimaailmassa. Tietokirjojen elinkaari on romaaneihin verrattuna moninkertainen, joten väitökseen liittynyt opus saa pian jatkoa Kummi-oppaassa.
Johanna haluaa oikoa myös kahta musiikkiin ja kirjoihin liitettyä väittämää: Klassinen tai taidemusiikki voi edelleen hyvin, sillä uudenlainen ajattelu on avannut ovet musiikkiopistoon kaikille halukkaille, ei vain huippulahjakkaille. Opettajien tehtävä on kaivaa oppilaista esiin potentiaali. Kun nuoret oppivat perusjutut, he voivat tehdä musiikilla jatkossa juuri sitä mitä itse haluavat. – Kirjat eivät ole suinkaan katoava luonnonvara. Niitä tarvitaan siinä missä muutakin taidetta.
Kristillisiin kirjoihin pätevät paljolti samat lainalaisuudet kuin muihinkin. Niissä ei saarnata, tarjoilla valmiita vastauksia tai sanota, että asia on näin. Sen sijaan lukija saa elämäänsä uusia näkökulmia ja mahdollisuuden ajatella itse. – Toivo on se, joka pitää pystyssä.
”Syöpä teki minusta rohkeamman”
TOIVOA Johanna Hasu on tarvinnut itsekin. Hänellä todettiin 2019 rintasyöpä. Hoidoksi annettiin leikkaushoidon lisäksi sytostaatteja ja sädehoitoa.
– Syöpä teki minusta rohkeamman. Ei kannata täyttää elämäänsä pähkäilemällä, voinko tehdä sitä tai tätä tai soittaa pianolla, kun en ole maailman paras. Olen laittanut YouTubeen viime vuonna pari videota, mitä en olisi ennen uskaltanut.
– Eräässä vaiheessa ajattelin, että jos käy niin, etten jatkossa pysty enää soittamaan mitään, elämässä on paljon muutakin. Nyt saan iloita niin musiikin tekemisestä kuin olemisesta. Pelko ei rajoita elämää, vaikka maailma muuttuu ympärillä. Voivottelu ei ketään auta.