Museovirasto etsii Vanhalta hautausmaalta kulttuurihistoriallisesti, paikallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä hautoja.
Kuvassa: Jyväskylän Vanhalla hautausmaalla on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hautoja, jotka heijastelevat Jyväskylän kaupungin historiaa. Vanhoja hautoja esittelemässä hautausmaiden kausityönjohtaja Sanna Rintakumpu.
Jyväskylän Vanhan hautausmaan hoitamattomille haudoille tehdään syksyn aikana kulttuurihistoriallinen arviointi. Tavoitteena on turvata valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen ja saada hoitamattomat hautapaikat uudelleen käyttöön.
Arviointi tehdään hoitamattomille haudoille, jotka siirtyvät seurakunnan haltuun erillisen kuulutusmenettelyn jälkeen.
Vanhaa hautausmaata pidetään valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä.
– Vanha hautausmaa ja Taulumäen kirkko muodostavat koko Suomen mittakaavassa merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Vuonna 1838 käyttöön otettu hautausmaa heijastelee Jyväskylän historiaa, sillä sinne on haudattu lukuisia kaupungin kehittymiseen vaikuttaneita henkilöitä, kuten lääkäreitä, viranomaisia ja kunnallispoliitikkoja, kuvaa työryhmän jäsen, Keski-Suomen museon amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi.
Reilu vuosi sitten Vanhalta hautausmaalta löydettiin hoitamattomien hautojen kartoituksessa muun muassa Alvar Aallon äidin Selma ”Selly” Aallon hauta.
Keväällä 2020 Jyväskylän seurakunnan ja Keski-Suomen museon edustajista koostuva työryhmä sai päätökseen hoitamattomien hautojen kartoituksen Jyväskylän Vanhalla hautausmaalla. Siellä valtaosa haudoista on ainaishautoja, jotka säilyvät omaisten hallinnassa niin kauan kuin he pitävät siitä huolta. Ainaishautakäytäntö oli Suomessa voimassa vuoteen 1956 asti, minkä jälkeen haudat on voinut lunastaa määräajaksi.
Kukat eivät ole välttämättömyys, mutta alueen tulee olla siisti, hän linjaa.
Jyväskylän seurakunnassa hautapaikka ostetaan nykyään 25 vuodeksi. Omaiset voivat lunastaa hautapaikalle jatkoaikaa, kun hallinta-aika on päättymässä.
Jyväskylän seurakunnan ylipuutarhuri Mervi Muinosen mukaan hauta luokitellaan hoitamattomaksi, jos se on yleisesti epäsiisti.
– Jos hautamuistomerkki tai sen reunakivet ovat vinossa tai jos nurmella tai hiekkapinnalla kasvaa rikkaruohoa. Kukat eivät ole välttämättömyys, mutta alueen tulee olla siisti, hän linjaa.
Hautojen kuntoa seurataan kolme vuotta. Viimeisimmässä kartoituksessa Vanhalla hautausmaalla havaittiin 41 huonokuntoista hautaa, joista tehtiin virallinen kuulutus eli hautojen haltijoille ilmoitettiin asiasta kirjeitse tai laittamalla lappu haudalle.
– Omaisille annettiin vuosi aikaa kunnostaa hauta. Kuulutuksen tuloksena 14 hautaa kunnostettiin ja poistettiin hoitamattomien hautojen listalta, kertoo Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen päällikkö Antti Pekuri.
Vanhalla hautausmaalla on myös useita isoja sukuhautoja, esimerkiksi kauppaneuvos Julius Johnsonin (1845–1923) perheen hauta. Johnson rakennutti omistamansa Kuokkalan sahan viereen perheelleen kivitalon vuonna 1904. Wivi Lönnin suunnittelema rakennus tunnetaan nykyään Kuokkalan kartanona.
Kulttuurihistoriallisessa arvioinnissa pohditaan sitä, onko hauta kulttuurihistoriallisesti, paikallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä. Amanuenssi Rajaniemen mukaan olennaista on tarkastella, kuvaako hauta oman yhteisönsä tai sitä ympäröivän kaupungin historiaa. Hautakivestä arvioidaan sen taiteellista arvoa ja sitä, miten se edustaa omaa aikakauttaan.
– Tärkeää on myös se, että hautaa arvioidaan osana suurempaa kokonaisuutta. Miten se suhtautuu ympärillä oleviin hautoihin ja osastoon, jolla se sijaitsee, hän valottaa.
Hoitamattomien hautojen arvioinnilla pyritään myös siihen, että Vanhalle hautausmaalle saataisiin uusia arkkupaikkoja. Ne haudat, joita ei päädytä säilyttämään kulttuurihistoriallisin perustein, voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Rajaniemi ymmärtää, että tämä voi tuntua oudolta ajatukselta.
– Näin hautausmaa säilyy kuitenkin aktiivisessa käytössä, siellä käyvät uudet sukupolvet ja hautausmaa pysyy elävänä.
Polttohautaus kaikkine muotoineen on meidän uutta kulttuuriperintöämme.
Noin 5,2 hehtaarin kokoiselle Vanhalle hautausmaalle on haudattu noin 14 000 henkilöä. Tällä hetkellä sieltä saa vuosittain viimeisen leposijan noin 180 vainajaa, joista valtaosa tuhkataan.
Marja-Liisa Rajaniemen näkemyksen mukaan polttohautaus muuttaa hautausmaiden ilmettä merkittävästi.
– On erilaisia hautaustapoja, tuhkansirottelualueita, muistolehtoja, metsähautausmaita. Hautamuistomerkit sijoittuvat tiiviimmin, ja omaiset tuovat haudoille koristeita ja muistoesineitä. Kokonaisuus on runsaampi ja monimuotoisempi, vaikka hautamuistomerkkien koko pienenee.
Hän pitää hyvänä sitä, että polttohautaus on palauttanut vanhan sukuhautojen perinteen.
– Uurnan voi laskea suvun tai perheen arkkuhautaan. Polttohautaus kaikkine muotoineen on meidän uutta kulttuuriperintöämme, Rajaniemi summaa.
Jaa artikkeli: