Auttamisen halu vetää etsijän metsään

Kun ihminen katoaa, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu hälytetään usein apuun. Tyypillinen etsittävä on dementiaa sairastava vanhus. Vapaaehtoiset etsivät monesti myös kadonneita lapsia.

Eksyminen on aika helppoa, mutta löytäminen vaatii jo taitoa. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa etsii Suomessa joka vuosi satoja kadonneita. Keski-Suomessakin on vuosittain noin kymmenestä viiteentoista kadonneen etsintää.

Paikalle tarpeen mukaan

Vapaaehtoiset pelastajat saapuvat paikalle, kun viranomaisten voimavarat eivät riitä. Useimmiten apua pyydetään, kun joku on eksynyt. Vapepa-toiminnassa on etsintäpartioita, koirakoita, enduroita ja sukeltajia. Eri ryhmiä pyydetään paikalle tarpeen mukaan.

Viranomainen ottaa yhteyttä valmiuspäivystäjään ja hän puolestaan kutsuu tarvittavat hälytysryhmät etsintöihin. Etsinnöistä saa kieltäytyä ilman perustelua.

Monesti käy niin, että kadonnut löytyy ennen kuin etsijät ehtivät paikalle.

– Jos matkalla ei ole tullut peruutusta, niin se on merkki, että tulee isot talkoot. Pisin etsintä, jossa olen ollut, kesti kolme päivää, Jyväskylän Ladun päähälyttäjä, valmiuspäivystäjä ja Vapepa-johtaja Mika Virta sanoo.

Virran lyhyimmät etsinnät ovat kestäneet muutaman tunnin. Yleensä etsiminen on hidasta ja vaivalloistakin hommaa.

Virta on toiminut Jyväskylän Ladun Vapepa-tehtävissä kolme vuotta. Ensin hän oli hälytysryhmän jäsen ja kouluttautui sen jälkeen Vapepa-päivystäjäksi ja -johtajaksi. Valmiuskouluttajaksi kouluttautuminen on vielä kesken.

Ei koskaan yksin

Kadonnutta etsitään aina porukalla. Mihinkään tilanteeseen ei saa mennä yksin. Etsijöillä on kuitenkin lupa jättää etsinnät milloin tahansa – vaikkapa silloin, jos etsittävältä on löytynyt itsemurhaviesti.

Tyypillinen etsittävä on dementiaa sairastava vanhus, jonka puoliso on saattanut lähteä hetkeksi asioille.

– Vaikka on turvajärjestelmiä, niin tällaiset tapaukset ovat harmittavan yleisiä. Myös pieniä lapsia eksyy, ja silloin meillä on kova kiire.

Etsittävät löytyvät usein hengissä. Onnistunut etsintä nostaakin ilon pintaan.

– Siinä itketään, nauretaan, lyödään yläfemmoja ja halataan. Tunteet ovat pinnassa. On kuin kulta-aarre löytyisi metsästä.

Vapaaehtoisiin etsintöihin vetää auttamisen halu ja hyvä yhteishenki.

Anjaa etsittiin kolmetoista päivää

Kotipihalla leikkinyt kuusivuotias Anja katosi Muonion Kerässiepillä vuonna 1963. Oman perheen lisäksi naapurit ja tuttavat lähtivät etsimään häntä. Pian etsinnöissä oli myös poliisi,  rajavartiolaitos ja helikoptereita. Koko Suomi seurasi tiiviisti tapahtumia. Tyttöä etsittiin pian järjestelmällisesti maastokuvioittain.

Anja löytyi lopulta 13 päivän kuluttua kuolleena Ounasjoen rantavedestä. Hän oli taivaltanut noin 60 kilometrin päähän kotoaan. Etsijät olivat pari päivää myöhässä. Vapepa sai alkunsa tästä tapahtumasta.

Tiesitkö?

  • Keski-Suomessa suurin hälytysryhmä on Jyväskylän Ladulla.
  • Vapepan väki on nimensä mukaisesti vapaaehtoista.
  • Vapepan toimintaan pääsevät kaikki 18 vuotta täyttäneet tavallisessa liikuntakunnossa olevat.
  • Toiminnassa on hyötyä suunnistus- ja ensiaputaidoista.
  • Toiminnassa on mukana hieman enemmän naisia kuin miehiä.

Jaa artikkeli: