Kalanpyynti houkuttaa ja koukuttaa

Juha Valkosen into kalastukseen syttyi jo pienenä poikana oman isän opissa.

Miten sinusta tuli kalamies?
Olen käynyt kalassa pienestä pitäen. Isä otti mukaan soutumiehekseen, kun kynnelle kykenin. Siitä se kipinä syttyi.

Mikä kalastamisessa on se juttu?
Tilanne on joka kerta uusi. Kalaa pitää houkutella, eikä saalis ei ole koskaan varma. Kalastamisen jännitys ja into säilyvät vuodesta toiseen. Varsinkin uistellessa saa tottua siihen, että saalista ei tule tai kala pitää alimittaisena laskea takaisin vapauteen. Kuitenkaan en koskaan palaa kalareissulta pahalla tuulella kotiin. Kalastus sinällään palkitsee.

Missä vesissä kalastat?
Kalastan kotini lähellä Vaajavirralla tai Päijänteellä. Mökillä Leppävedellä harrastan verkkokalastusta ja pilkki- ja mato-ongintaa. Nostelen tietopaikoista ongella komeita ahvenia. Silloin tällöin käyn tutulla porukalla Lapissa viikon kalareissuilla. Tunturin kalapaikoille pääsee tässäkin iässä, kun ottaa lentotaksin.

Millä tavoilla kalastat?
Uistelemalla, verkolla, pilkillä, ongella ja katiskalla. Perhokalastus on kalastuksen eliittiä. Vaajakosken virrassa voi harrastaa vetouistelua soutuveneellä läpi talven, koska virta säilyy sulana.

Mikä on mielestäsi maukkain kalaruoka?
Itse tekemäni ahvenkeitto on kaikkein parasta, ja pienistä ahvenista saa maukkaimman keiton.

Käsitteletkö itse saaliisi?
Siihen olen oppinut jo pikkupoikana. Kalastan, perkaan ja valmistan järvestä pöytään asti itse.

Oletko huomannut muutosta vesistöjen puhtaudessa?
1960- ja 1970-luvuilla Leppäveden vesi oli tummempaa, vaikka kalat olivat silloinkin syöntikelpoisia. Järvet ovat puhdistuneet huomattavasti, kun vesien suojeluun on kiinnitetty huomiota teollisuudessa ja turvetuotannossa.

Kalastatko yksin vai yhdessä?
Nykyisin kalastan mielelläni etenkin lastenlasteni kanssa. He ovat innoissaan, kun kalaa tulee. Vien heitä varmoille saalispaikoille, niin into säilyy. He ovat kuitenkin jo oppineet, että toisinaan saa pettyä. Jännitys häviäisi, jos saalis olisi taattu.

Mikä on paras aika kalastaa?
Kaikissa vuodenajoissa on hyvät puolensa ja aina riittää katseltavaa ja koettavaa. Sydäntalvella saatan pitää taukoa, mutta kevättä kohti tahti kiihtyy. Jos verkot ovat järvessä, niitä on käytävä kokemassa päivittäin. Olen aamuvirkkuna usein viiden aikaan aamulla verkoilla, koska silloin on yleensä tyyni sää. Aamuhetket järvellä ovat erityisen hienoja.

Miten saaliit ovat muuttuneet vuosien varrella?
Lapsuudessani saalis oli lähinnä ahventa, lahnaa ja haukea. Viime vuosina kuha ja siika ovat lisääntyneet merkittävästi. Vetouistelulla saan välillä jalokalaa eli järvitaimenia.

Millainen on hyvä kalavesi?
Hyvässä kalavedessä ui monenlaisia kaloja, ja siellä voi kalastaa eri vuodenaikoina. Keväällä pyydykseen käyvät eri kalat kuin syksyisin riippuen kutuajoista. Hellejaksojen aikana kalaa joutuu etsimään eri tavalla.

Suositteletko kalastamista muillekin?
Kannattaa ehdottomasti kokeilla! Kalastus on mukava harrastus, missä pääsee ulos luonnon keskelle. Jyvässeutu tarjoaa hyvät mahdollisuudet kalastaa ja kalavedet ovat helposti saavutettavissa. Kannustan kaikkia vanhempia ja isovanhempia viemään lapsia kalaan, koska innostus tarttuu ja parhaiten oppii kädestä pitäen.

Ostatko kalaa?
Ostan välillä tuoretta kotimaista järvikalaa, oikeastaan vain muikkua. Se on maukas kala, jota saa kaupasta ympäri vuoden, ja siitä saa helposti monenlaista ruokaa.

Valmistatko itse kalastusvälineitä?
Muutaman oman vieheen ja katiskan olen tehnyt ja paunottanut verkkoja. Jatkossa haluan oppia lisää perhokalastusta ja sitomaan perhoja.

Ekopaasto innostaa suomalaisia mukaan kestävän kehityksen huomioivaan elämäntapaan, joka samalla hillitsee ilmastonmuutosta. Tänä vuonna Ekopaastossa vaalitaan vettä ja vesistöjämme. Paasto kestää tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen. Lue lisää: ekopaasto.fi
Jaa artikkeli: