VUORISAARNALLA on ”valtava vaikutushistoria”, tietää Uuden testamentin kääntänyt Niko Huttunen. Se on vakiinnuttanut lukemattomia sanontoja suomen kieleen ja muokannut kansan ajattelua. Kielen muuttuessa pyhä tekstikin pannaan uuteen uskoon.
”Miten huomaat tikun toisen silmässä, kun et näe tukkia omassa silmässäsi? Miten voit sanoa toiselle: ’Annahan kun nyppään tikun silmästäsi’, kun omasta silmästäsi törröttää tukki? Ota ensin tukki omasta silmästäsi, senkin teeskentelijä.”
Tuttua tekstiä? Kirkon virallisessa, vuoden 1992 raamatunkäännöksessä silmässä törröttävät roska ja hirsi. 1930-luvun käännöksessä puolestaan puhutaan rikasta ja malkasta. Niiden merkitystä ei enää ymmärretä.
Teologian tohtori Niko Huttunen on tehnyt suomen kielen asiantuntijan Tuomas Juntusen kanssa ja ison ohjausryhmän avustuksella käännöksen Uuden testamentin kreikankielisestä alkutekstistä.
Lokakuussa julkaistava Suomen Pipliaseuran uusi käännös on luettavissa ja kuultavissa puhelimen tai tabletin kautta.
– Pyrimme tuoreeseen ja rikkaaseen ilmaisuun, joka välittää mahdollisimman hyvin alkutekstin sisällön ja tyylin, Huttunen kertoo.
KRISTILLISEN ETIIKAN ytimessä on Niko Huttusen mukaan Jeesuksen opetuksen kiteyttävä Vuorisaarna, joka löytyy Matteuksen (luvut 5–7) ja Luukkaan (6) evankeliumeista. – Esimerkiksi ajatus vihollisrakkaudesta, jonka pitäisi olla kristityille universaalin rakkauden ihanne, on aika poikkeava ja epätavallinen tässä maailmassa.
Isä meidän -rukouksen vaikutusta koko suomalaiseen kulttuuriin ei voi liioitella.
”Osoita nimesi pyhyys, anna valtakuntasi tulla ja tahtosi toteutua maan päällä samoin kuin taivaassa”, käännösehdotus kuuluu.
– Pyhitetty olkoon, tulkoon, tapahtukoon… Nykysuomessa tällaista tyyliä käytetään puhekielessä lähinnä silloin, kun johonkin myönnytään vastentahtoisesti. ”No, tulkoon sitten valtakuntasi, jos on ihan pakko.” Ilmaisu antaa väärän signaalin alkukieleen verrattuna, Huttunen kommentoi.
NIKO HUTTUNEN huomauttaa, että Johanneksen evankeliumissa Jeesuksesta puhutaan ylösnousemuksen perspektiivistä, taivaallisena Kristuksena, jonka ihmisyys on kaventunut.
– Johanneksen Jeesus on jo aika lailla irti tästä maailmasta. Yleisissä Jeesus-kuvissa muiden ihmisten joukosta erottuukin valkopukuinen ja kirkastunut hahmo. Johannes kuvaa Jeesusta paljon ylevämmin kuin Matteus ja Luukas, joiden Jeesus on huomattavasti inhimillisempi hahmo.
– Me olemme pyrkineet pois korkeatyylisestä kielestä, jota käytetään usein käännöskielessäkin. Jeesus voi puhua Vuorisaarnassa kuin tavalliset ihmiset. Hän saattaa sanoa vaikka: ”vilkaiskaapa taivaan lintuja”.