Ovatko perustiedot ehtoollisesta unohtuneet? Pappi Outi Klapuri vastaa kysymyksiin ehtoollisen viettämisestä ja sen merkityksestä.
Miksi ja milloin ehtoollista vietetään?
– Ehtoollinen on Jeesuksen asettama pyhä ateria, kasteen lisäksi toinen luterilaisen kirkon sakramenteista. Ehtoollinen perustuu siihen, että viimeisenä iltanaan Jeesus vietti opetuslastensa kanssa tällaisen aterian, jakoi viinin ja leivän, Klapuri kertoo.
Jumalanpalvelusta, jossa jaetaan ehtoollinen, sanotaan messuksi. Käytännössä messua vietetään joka sunnuntai vähintään yhdessä seurakunnan kirkoista. Vuoden suosituin ehtoollispäivä on kiirastorstai – päivä, jolloin Jeesus asetti ehtoollisen.
Kuka voi tulla ehtoolliselle?
Kaikki kirkon jäsenet. Moni ei tiedä, että myös lapset voivat osallistua ehtoolliselle esimerkiksi vanhemman tai kummin kanssa. Klapuri vakuuttaa, ettei ehtoollinen vaadi osallistujaltaan mitään, vaan sinne voi tulla monenlaisella mielellä, sellaisena kuin on.
Mitä lapset tekevät ehtoollisella?
Lapset voivat osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhemman tai muun aikuisen kanssa tai vaihtoehtoisesti ehtoollista jakava pappi voi siunata heidät. Mitään tiettyä ikärajaa ehtoolliselle ei ole.
– Haluaisin rohkaista vanhempia siihen, että lapsetkin pääsisivät osalliseksi tästä kirkon aarteesta. Lapsille riittää, kun he tietävät, että ehtoollisella muistetaan Jeesusta, Klapuri sanoo.
Miten ehtoollisella toimitaan?
Ehtoollista ei tarvitse jättää väliin, vaikka siihen liittyvät tavat eivät olisikaan tuttuja, sillä pappi johdattaa kyllä tilannetta eteenpäin. Nykyään ehtoollinen jaetaan lähes aina jatkuvan pöydän periaatteella. Se tarkoittaa sitä, että saatuaan ehtoollisen ehtoollisvieras poistuu, ja seuraava tulee tilalle. Ehtoolliselle tultaessa polvistutaan, ja samalla voi tehdä ristinmerkin.
Ehtoollisleivästä saa parhaiten otteen, kun kämmenistä muodostaa kupin, johon pappi laittaa leivän, ja josta se on helppo poimia sormilla suuhun. Tällä hetkellä jokainen ottaa hygieniasyistä itse viinipikarinsa. Pappi kaataa viinin, ja se juodaan itse.
Jos pappi on jakamassa ehtoollista yksin, hän voi käyttää myös astiaa, jonka keskellä on viinimalja ja reunoilla leivät. Tällöin pappi kastaa leivän viiniin ja antaa sen ehtoollisvieraalle.
– Ehtoollisella ollaan toki pyhän äärellä ja sitä korostetaan erilaisilla perinteillä. Silti tämäkin on inhimillistä toimintaa, eikä haittaa yhtään, jos leipä tippuu tai pikari kolahtaa lattialle. Klapuri vakuuttaa.
Ketä siellä käy?
Tavallisessa sunnuntaijumalanpalveluksessa suurin osa osallistujista käy ehtoollisella. Sen sijaan erilaisissa erikoistilaisuuksissa, kuten konfirmaatiossa, moni jää ehtoollisen ajaksi penkkiin istumaan. Klapuri toivoo, että jokainen tuntisi itsensä tervetulleeksi, vaikka edellisestä ehtoollisesta olisikin jo vierähtänyt aikaa.
Mitä pappi ajattelee ehtoollisesta?
– Minulle ehtoollinen merkitsee vahvistusta ja iloa. Silloin tuntuu, että olen matkalla ja tämä on matkaevääni, Klapuri pohtii.
Hän kertoo miettineensä paljon myös ehtoollisen jatkuvuutta.
– Ehtoollista vietetään joka ikinen sunnuntai ympäri maailmaa. Luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että Kristus on ehtoollisella todellisesti läsnä. Siitä on hyvä lähteä arkeen ja viikon töihin.
Jaa artikkeli: