Heprealaiskirjeen sanat muistuttavat siitä, että Jumalan sana on elävää. Luen tämän suorana viittauksena Kristuksen persoonaan. Meidän tehtävämme on kutsua ihmisiä lähemmäksi tätä Sanaa isolla alkukirjaimella, muodostamaan henkilökohtainen suhde Kristukseen. Se tuskin onnistuu viiltämällä tai lyömällä.
Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili. (Hepr. 4: 12–13)
Meidän ajastamme puhutaan toisinaan vaihtoehtoisten totuuksien aikana. Vähintäänkin voi sanoa, että elämme vaihtoehtoisten tulkintojen aikaa. Samoista uutisista ja tapahtumista on nopeasti löydettävissä ainakin kaksi erilaista tulkintaa. Mediakritiikistä on tullut kansalaistaito, jota jo alakoululaiset harjoittelevat. Vaihtoehtoiset tulkinnat eivät suinkaan ole uusi keksintö, mutta erityisesti sosiaalisen median nopea nousu on tuonut mediakritiikin aiempaa tärkeämmäksi taidoksi ihan jokaiselle. Mistä siis tietää, mikä on totta ja mikä harhaa? Mitkä ovat oikeita valintoja, mitkä vääriä?
Raamattu on kristitylle pyhä kirja, mutta Raamatusta ei voi lukea suoria vastauksia kaikkiin elämän valintatilanteisiin. Tulkintaa tarvitaan väistämättä. Jumalan Sana on enemmän kuin vain Raamatun sana, se on Kristus itse.
Myös suomen kielen käyttösanastoon kuuluu sanonta kaksiteräinen miekka. Se lienee peräisin näistä jakeista. Kaksiteräisen miekan molemmat reunat ovat teräviä. Kaksiteräinen miekka aiheuttaa suurempaa tuhoa kuin yksiteräinen ja sen käsittelijältä vaaditaan erityistä taitoa. Sanonta kaksiteräinen miekka merkitsee, että tietyt asiat kannattaa harkita erityisellä huolella, sillä niillä saattaa olla sekä positiivisia että negatiivisia seuraamuksia. Sanonta voi tarkoittaa myös sitä, että kaksiteräisellä miekalla voidaan ratkaista yksi ongelma mutta samalla aiheuttaa uusia. Varomattomasti käytettynä se voi vahingoittaa lyöjää itseään. (Ks. http://www.kysy.fi/kysymys/kaksiterainen-miekka ja sivun linkit).
Jumalan sana kaksiteräisenä miekkana on siis vahva ase. Sen käyttäjän on syytä olla huolellinen ja tarkka, ja punnita sekä omia motiivejaan että terän heilautuksen vaikutusta. Kutsuuko viesti ihmisiä lähemmäksi Jumalaa vai ajaako se heitä kauemmaksi?
Jumalan sana voi olla myös kaksiteräinen miekka siinä merkityksessä kuin sanonta tarkoittaa: hyvä tarkoitus voi kääntyä myös syvästi haavoittavaksi. Erityisen haavoittavaa on se, jos alamme itse sijoitella ihmisiä lavean ja kapean tien kulkijoihin. Raamatullinen etiikka on niin vaativaa, että lopulta kenenkään elämä ei yllä sen mukaisiin mittareihin. Jokainen meistä joutuu aikanaan tekemään tilin Jumalalle – ei siis toisillemme.
Heprealaiskirjeen jakeet ohjaavat siis ennen muuta rehelliseen itsetutkiskeluun. On helppoa salata omat ajatukset ja motiivit toisilta, ja usein salaamme ne myös itseltämme, tietoisesti tai tiedostamatta. Jumalalle meidän mielemme salatuimmat ja pimeimmätkin kolkat ovat tiedossa, nekin, joita itse emme pysty näkemään.
Jeesuksen seuraajiksi kutsuttuna meidän tehtävämme on ohjata ihmisiä tielle, joka vie kohti kapeaa porttia. Se tehtävä onkin varsinaista kaksiteräiselle miekalla taiteilua! Miten kutsua ihmisiä oikealle tielle, miten olla asettamatta lisäesteitä kenenkään tielle? Miten ylipäätään tietää, mikä on se oikea tie kulloisessakin tilanteessa!
Heprealaiskirjeen sanat muistuttavat siitä, että Jumalan sana on elävää. Luen tämän suorana viittauksena Kristuksen persoonaan. Meidän tehtävämme on kutsua ihmisiä lähemmäksi tätä Sanaa isolla alkukirjaimella, muodostamaan henkilökohtainen suhde Kristukseen. Se tuskin onnistuu viiltämällä tai lyömällä.
Toiset ihmiset näkevät meissä kristityissä paljon muutakin kuin sanotut tai kirjoitetut sanat. Toiset ihmiset eivät näe meidän sisimpiä motiivejamme, ilojamme tai pelkojamme, mutta he näkevät meidän elämämme kokonaisuutena. He näkevät sen, tuottaako kristillinen usko hyvää hedelmää ympäristöömme. He näkevät sen, heijastammeko rakkautta vai vihaa.
Kirkkomme Lähetys julkaisee kesän aikana viikoittain kirjoituksen seuraavan sunnuntain jumalanpalvelustekstien pohjalta. Tavoitteena on luodata sitä, mitä nuo tekstit mahdollisesti antavan pohdintaan kirkon missionaarisuudesta. Tekstit voi lukea kirkkovuosikalenterista: https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-2-8-2020/
Jaa artikkeli: