Monet ihmiset puhuvat Jeesuksesta ja tunnistavat hänessä jotain erityistä, mutta eivät Jeesuksen perimmäistä tehtävää. Kristillisen kirkon erityisyys rakentuu juuri Jeesuksen tunnistamiseen Kristuksena, Jumalan Poikana.
Jeesus sanoi hänelle: »Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. (Mt. 16:13–19)
Simon, Joonan poika, saa päivän evankeliumissa toisesta nimestään johdetun tehtävän. Sekä kreikankielestä johdettu nimi Pietari ja että arameankielinen nimi Keefas merkitsevät kalliota. Pietarista tulee taivasten valtakunnan avaintenhaltija siksi, että hän tunnistaa ja tunnustaa Jeesuksen Messiaaksi. Monet ihmiset puhuvat Jeesuksesta ja tunnistavat hänessä jotain erityistä, mutta eivät Jeesuksen perimmäistä tehtävää. Kristillisen kirkon erityisyys rakentuu juuri Jeesuksen tunnistamiseen Kristuksena, Jumalan Poikana.
Sinä yönä, jona Jeesus vangittiin, Pietari kielsi edes tuntevansa Jeesusta. Monet kerrat hän tulkitsi Jeesuksen sanat väärin. Mutta tiettävästi hän ei kuitenkaan koskaan antanut väärää todistusta Jeesuksen tehtävästä ja merkityksestä: ”Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu.” (Apt. 4:12). Tämä vahva ymmärrys ja todistus Jeesuksen merkityksestä on se, mikä tekee Pietarista apostolien johtajan.
Toinen erityispiirre Jeesuksen ja Pietarin suhteessa on rakkaus. Johanneksen evankeliumissa (Joh. 21:15–18) on Jeesuksen ja Pietarin vuoropuhelu Jeesuksen ilmestyttyä opetuslapsille kolmannen kerran ylösnousemuksensa jälkeen. Jeesus kysyy kolmeen kertaan Pietarilta, rakastaako tämä Jeesusta. Pietari vastaa rakastavansa. Hän saa tehtäväkseen Jeesuksen lampaiden kaitsemisen ja ruokkimisen.
Pietarin erityisasema opetuslasten johtajana ei perustu siihen, että hän olisi kaikissa tilanteissa ollut vahva ja horjumaton tehtävässään tai oikeassa tulkinnoissaan. Monissa eri kohdissa niin evankeliumeissa kuin Apostolien teoissakin Pietari kuvataan kiivaana, horjuvana, pelokkaana, Jeesuksen kieltävänä, hänelle vastaan väittävänä ja epäuskoisena. Ei, hänestä ei tullut kalliota hänen henkilökohtaisen vahvuutensa seurauksena.
Ehkäpä juuri sen vuoksi, että Pietari oli vajavainen ja epätäydellinen hän voikin olla esikuva meille yhä edelleen. Pietari ei myöskään valinnut itse tehtäväänsä, vaan Jeesus kutsui hänet siihen. Näin on yhä edelleen: Jeesus kutsuu seuraajikseen inhimillisiä, erehtyväisiä ja heikkoja ihmisiä. Kutsun saadessamme emme voi aina edes tietää, mihin meitä kutsutaan ja mikä meitä edessä odottaa.
Apostolit Pietari mukaan lukien saivat ensimmäisenä helluntaina lahjaksi Pyhän Hengen. Pyhä Henki vahvisti apostoleita heidän tehtävässään ja antoi heille oikeat sanat eri tilanteisiin.
Myöskään yhteisönä, kirkkona, emme ole Jumalan kansa sen vuoksi, että olisimme jotenkin sopuisia, aina varmoja, erehtymättömiä ja rikkeettä Jeesusta seuraavia. Me olemme kirkko sen vuoksi, että Jumala on kutsunut meidät ja me todistamme Ylösnousseesta Kristuksesta, kaikkine inhimillisine virheinemme.
Kirkkomme Lähetys julkaisee kesän aikana viikoittain kirjoituksen seuraavan sunnuntain jumalanpalvelustekstien pohjalta. Tavoitteena on luodata sitä, mitä nuo tekstit mahdollisesti antavan pohdintaan kirkon missionaarisuudesta. Tekstit voi lukea kirkkovuosikalenterista:
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-12-7-2020/