Maailmalla on laajasti reagoitu yhdysvaltalaisen George Floydin väkivaltaiseen kuolemaan. Näihin tuskan, suuttumuksen ja myötätunnon ilmaisuihin ovat liittyneet myös lukuisat kirkot eri puolilla maailmaa. Kirkkojen maailmanneuvosto on antanut asiasta oman julkilausumansa. Kysyimme Fatim Diarralta, Simo Peuralta ja Pekka Metsolta, miksi rasismista puhuminen on tärkeää myös Suomessa.
Kirkkojen maailmanneuvoston hallitus on antanut julkilausuman, jolla se vahvistaa keskuskomitean 29. toukokuuta 2020 antaman lausunnon. Hallitus korostaa seuraavaa: ”Tämän on loputtava. On tehtävä parannus (metanoia), mietiskeltävä, kaduttava ja hylättävä kaikki rasismin ja rodullisen syrjinnän muodot. On tunnustettava jokaisen ihmisen väristä ja taustasta riippumaton todellinen ja aito, Jumalan antama ihmisarvo ja arvokkuus.”
Kirkkojen maailmanneuvosto on tehnyt tärkeää työtä rasismin torjumiseksi, mutta viime aikojen tapahtumat ovat paljastaneet, että paljon on vielä tehtävää, todetaan julkilausumassa. ”Rikkinäinen kansakunta, rikkinäinen terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmä, rasismin ja taloudellisen epätasa-arvon hallitsemat poliittiset ja taloudelliset järjestelmät sekä laajalle levinneet valkoisten etuoikeudet asettavat ei-valkoiset (people of colour; ilmaisulle ei ole hyvää vakiintunutta suomennosta) ihmiset ympäri maailmaa vaaraan. Valkoinen ylimielisyys ei ole enää hyväksyttävää”.
Kristityllä ei ole oikeutta sulkea silmiä pahuuden edessä
Fatim Diarra on Munkkiniemen seurakuntaneuvoston jäsen, vihreiden varapuheenjohtaja ja teologian opiskelija. ”Kristittynä sinulla ei ole oikeutta sulkea silmiä pahuuden edessä”, Diarra toteaa. Ei ole helppoa puolustaa niitä, jotka ovat heikoimmilla, mutta me emme voi olla se ihmisjoukko, joka ei puolustaisi heikompia. Kirkon jäsenen tulisi elää armoa todeksi omassa elämässään.
Fatim Diarra, joka itsekin opiskelee teologiaa, korostaa akateemisesti koulutettujen pappien vastuuta: ”Akateemisessa teologisessa koulutuksessa saa myös niin valtavan historiallisen perspektiivin, että ei voi välttyä ymmärtämättä sitä mistä mustien ja ruskeiden ihmisen sorto juontaa juurensa. Orjakaupan ja kolonialismin vaikutukset ovat totista totta edelleen tänään.”
Jotkut ovat Suomessa kritisoineet #BlackLivesMatter -kampanjaa sillä perusteella, että se ei koskisi Suomea. Diarra nostaa esiin tuoreen selvityksen, jonka mukaan Suomessa afrikkalaistaustaisista syrjintää koulutuksessa on kokenut lähes 70 % ja työelämässä noin 60 %.
Selvitys: Afrikkalaistaustaiset voivat kohdata Suomessa rasismia ja syrjintää jopa päivittäin
”Minä olen Suomessa syntynyt ja kasvanut ruskea suomalainen, minun päälleni on valkoinen mies sylkenyt bussipysäkillä ja valkoinen vanha herttainen nainen on haukkunut minua ja pikkuveljiäni n-sanalla, kun vein veljeäni futistreeneihin. Nämä ovat vain pienen pieniä esimerkkejä siitä minkälaista on olla ruskea ja suomalainen”, Diarra kertoo. ”Yhdysvalloissa tilanne on tietenkin pitemmällä. Niin pitkällä, että vuosisatoja kestäneet protestit, marssit, puheet ja mielenilmaukset eivät ole muuttaneet tilannetta. Nyt ihmiset ovat kyllästyneet ja kuten eräs aktivisti sanoi ’They lucky Black people only want equality and not revenge.’ Tämä on se mistä on kysymys.”
Jokainen ihminen on Jumalan kuva
”Kristillisen uskon mukaan jokainen ihminen on Jumalan kuva ja arvokas”, sanoo piispa Simo Peura. ”Tätä ei ihonväri muuta yhtään mitenkään. Rasismi sen sijaan kiistää ihmisen luovuttamattoman arvon. Me olemme osa maailmanlaajaa yhteisöä, josta rasismi tulee kitkeä pois.”
Simo Peura toimii piispana Lapuan hiippakunnassa. Hänellä on laaja tausta kirkon kansainvälisiin asioihin. Hän johti 15 vuotta kirkon lähetystyön toimikuntaa ja oli myös pitkään aiemmin toimineen kirkon ulkoasiain neuvoston jäsen. Nykyisin hän kuuluu Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomiteaan. Suomikaan ei ole vapaa rasismista, toteaa Peura. ”Myös Suomen historiasta löytyy esimerkkejä rasismista – ajatellaan esimerkiksi sitä, kuinka valtaväestö on kohdellut saamelaisia ja romaneja. Eri kulttuureista eri puolelta maailmaa tulevat maahanmuuttajat ovat myös joutuneet kohtaamaan rasistisia asenteita. Vaikka valtaosa suomalaisista suhtautuu maahanmuuttajiin ymmärtävästi ja hyväksyvästi, olemme kuulleet myös ihmisarvoa loukkaavaa puhetta.”
”Piilevää rasistista asenteellisuutta on tullut julki. Martin Luther King on sanonut osuvasti, että ilmeneepä epäoikeudenmukaisuutta missä tahansa, vaarantaa se kaikkialla oikeudenmukaisuuden toteutumista.”
Rasismi on syntiä Jumalaa ja lähimmäistä kohtaa
Pekka Metso on keski-ikäinen valkoinen mies, ortodoksi ja käytännöllisen teologian dosentti. Miksi sinun mielestäsi kristittyjen tulee aktiivisesti toimia rasismia vastaan? ”Kristittyjen tulee vastustaa pyrkimyksiä, joilla ihmisyyttä lokeroidaan ja halvennetaan. Kieltäessään ihmispersoonien arvon ja pyhyyden rasismi on syntiä Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan. Siksi on toimittava sitä vastaan. Jumalan kuvaksi ja kaltaisuuteen luotu ihmisyys on yksi ja yhteinen: jokainen ihminen on Jumalan luoma ja Kristuksessa koko ihmisyys kaikkinensa on palautettu Jumalan yhteyteen”, hän sanoo
Pekka Metso toteaa, että kirkko on globaali yhteisö. Näin ollen meillä on yhteyksiä eri puolille maailmaa ja runsaasti tietoa tapahtumista kaikkialla maailmassa. Siksi Yhdysvaltojen kuohunta koskettaa myös meitä suomalaisia. Kirkon katolisuudesta seuraa lisäksi, että mikään paikallinen alue ei ole irrallaan muista. Reagointi rasismiin ei ole pelkästään Yhdysvaltojen kirkkojen vastuulla, vaan se koskettaa kaikkia kirkkoja ympäri maailman.
Solidaarisuus rasismin uhreja kohtaan vaatii katseen kohdistamista myös omaan kotimaahamme. ”Rasismi ja muukalaisviha ovat osa suomalaista todellisuutta. Vaikka me emme ehkä näe sitä yhtä järkyttävällä tavalla kuin viime viikkoina Yhdysvalloissa, ilmiö on todellinen maassamme ja myös kirkoissamme. On varmasti tarpeellista miettiä keinoja, joilla itsetuntemusta voidaan kirkastaa kirkollisen rasismin tunnistamiseksi”, Pekka Metso toteaa. ”Ortodoksisessa kirkossa on tuomittu harhaoppina ”kirkkorasismi”, jossa jotakin kansallista tai etnistä kirkollista identiteettiä pidetään ylivertaisena ja vähätellään muiden identiteettiä.”
Metso nostaa esiin myös yksittäisen kristityn mahdollisuuden vaikuttaa tilanteeseen. ”Yksittäisinä kristittyinä meillä on monta hyvää mahdollisuutta edistää sopuisaa rinnakkaineloa monikulttuurisessa Suomessa. Yksin tutustuminen eri taustaisiin ihmisiin ja heidän yhteisöihinsä luo hyviä ihmistenvälisiä yhteyksiä. Jos kohtaamme rasistista puhetta tai toimintaa, siihen on uskallettava puuttua. Tämä vaatii rohkeutta, jota toivon meiltä kaikilta tarvittaessa löytyvän”, Metso sanoo.
Kirkkojen maailmanneuvoston hallituksen julkilausuman kokonaisuudessaan voi lukea englanniksi verkkosivuilla: Statement on Racial Justice in the USA. Hallitus oli täysin yksimielinen julkilausuman antamisesta. Sillä tuetaan USA:n kristillisten kirkkojen kansallisen neuvoston pyrkimyksiä vastustaa rasismia.
Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean suomalaisina jäseninä toimivat piispa Simo Peura sekä apulaisprofessori Pekka Metso Suomen ortodoksista kirkosta. Kirkkojen maailmanneuvostoon kuuluu 350 kirkkoa yli 120 maasta ja niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 500 miljoonaa.
Jaa artikkeli: