Mikä on hukassa? Löytötavaralaatikosta löytyy avaimia, lompakoita, lapasia, leluja, ehkä jopa kännykkä, mutta sieltä ei varmasti löydy kadonnutta lupausta. Miten lupaus voi muka kadota?
Tulevan kirkkopyhän teema on kadonnut ja jälleen löytynyt. Perinteisesti monet lähestyvät aihetta tuhlaajapojan vertauksen kautta, painottaen syntisen katumusta ja kääntymistä takaisin rakastavan, armahtavan Isä Jumalan puoleen. Tämä on tärkeä kristinuskon perussanoma, jota en tässä nyt toista. Sen sijaan haluan avata tätä teemaa päivän toisen lukukappaleen kautta, joka on katkelma Paavalin kirjeestä roomalaisille. Siinä sanotaan: ”Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi.”
Mikä on hukassa? Löytötavaralaatikosta löytyy avaimia, lompakoita, lapasia, leluja, ehkä jopa kännykkä, mutta sieltä ei varmasti löydy kadonnutta lupausta. Miten lupaus voi muka kadota? Silloin kun se rikotaan. Elämme aikaa, jossa monet suhtautuvat epäilevästi, jopa kyynisesti lupausten mahdollisuuteen. Olemme saaneet kokea pettyvämme liian useasti. ”Mutta iskä, sä lupasit!” ”Sä et sittenkään ehtinyt mun esitykseen.” ”Mä en vaan enää rakasta sua.” ”Tiedän että lupasin, mutta kun…” Joku kyynisesti toteaa: ”Lupaukset ovat kauneimpia valheita.”
Lupausten rikkominen, hajoaminen, katoaminen tuottaa, ei ainoastaan harmistusta ja pettymystä, vaan myös tuskaa, kärsimystä, masennusta, pahoinvointia, rikkinäisyyttä. Raamatun kielellä tätä voisi kuvata fraasilla ”synti ja sen seuraukset.”
Miten kaikenlaiset kadonneet lupaukset voidaan löytää uudelleen? Miten rikki menneet lupaukset korjataan ehjiksi? Onko se edes mahdollista? On! Siitä juuri evankeliumissa on kyse. Suhteessa Jumalaan haluaisimme nähdä itsemme uskollisina, hyvinä lupausten pitäjinä. Mutta Jumalan sana paljastaa todellisen asemamme, meidän todellisen identiteettimme: ”Jos taas… [joku] uskoo Jumalaan, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi, Jumala lukee hänen uskonsa vanhurskaudeksi (Room. 4:5).” Itse asiassa emme olekaan uskollisia lupausten pitäjiä, vaan jumalattomia, lupausten rikkojia. Kauhea diagnoosi, järkyttävä löytö! Onko peli menetetty, onko elämäni määrätty väärälle raiteelle? Ei ole.
Kun tongit Jumalan löytötavaralaatikkoa, Raamattua, mitä sieltä löytyykään? Et ehkä löydä omia, kadonneita lupauksiasi, mutta löydät hämmästykseksesi, riemuksesi, lupauksia Jumalan uskollisuudesta sinua kohtaan! ”Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että kun vielä olimme syntisiä, Kristus kuoli puolestamme (Room. 5:8).” ”Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena (2 Tim. 2:13).”
Nämä lupaukset ovat odottamaton ilosanoma, itse evankeliumi pettyneelle, kyyniselle, rikkinäiselle ihmiselle – sinulle ja minulle. Raamattu on täpösen täynnä näitä lupauksia: ansaitsematon rakkaus, odottamaton armo, uusi identiteetti lahjana, ei saavutuksena, uuden alun mahdollisuus, häpeän, pelon ja syyllisyyden hajottaminen. Näitä evankeliumin kallisarvoisia lupauksia lähetystyö tarjoaa murtuneille, epäonnistuneille lupausten rikkojille, asuivat he missä tahansa.
Jaa artikkeli:Kirkkomme Lähetys julkaisee kesän aikana viikoittain kirjoituksen seuraavan sunnuntain jumalanpalvelustekstien pohjalta. Tavoitteena on luodata sitä, mitä nuo tekstit mahdollisesti antavan pohdintaan kirkon missionaarisuudesta. Raamatuntekstit voi lukea kirkkovuosikalenterista: https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-28-6-2020/