Avioliittolain muutos astuu voimaan maaliskuussa. Keskustelu samaa sukupuolta olevien liitoista tulee jatkumaan. Kirkon vastaus tilanteeseen on kunnioittavan keskustelun malli.
Kirkon avioliittokäsityksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Kirkko ei vihi samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon, mutta voi järjestää heille rukoushetken. Osa papeista on silti ilmoittanut, että vihkii samaa sukupuolta olevia pareja 1.3. jälkeen.
Avioliittolaista on käyty repivää keskustelua, joka ei lopu maaliskuun ensimmäiseen päivään.
– Erimielisyys on haaste, johon pitää tarttua. Tilanne räjähtää käsiin, jos asiasta ei keskustella. Nykyinen keskustelutapa ei vaikuta hyvältä. Se johtaa syvempään leiriytymiseen kirkon sisällä, sanoo perheneuvoja Pekka Puukko perheasiain neuvottelukeskuksesta.
– Työssäni olen nähnyt, että mikään asia ei korjaannu, jos sitä ei oteta puheeksi.
Kunnioittavan keskustelun malli
Kirkossa on kehitetty kunnioittavan keskustelun malli, joka auttaa löytämään kuuntelemisen ja ymmärtämisen tavan, vaikka keskustelijat ovat asiasta täysin vastakkaista mieltä.
Avioliittokäsitys ei ole vain sitä, kuka saa pujottaa sormuksen ja kenen nimettömään, vaan siihen kilpistyy kirkon jäsenten käsitys Raamatusta.
Avioliittokäsitys testaa sitä, mikä Raamatussa pysyy ja mikä on aikasidonnaista ja muutettavaa.
Kunnioittavan keskustelun ydinsanoja ovat kuunteleminen ja vuorovaikutus. Keskusteluissa pohditaan avioliiton, perheen ja seksuaalisuuden merkitystä kristittynä elämisen kannalta. Keskustelijat joutuvat miettimään, mikä on kirkon keskeinen tehtävä ja sanoma tälle maailmalle – sekä mikä on seksuaalisuuden ja avioliiton merkitys suhteessa tähän sanomaan.
Kunnioittavassa keskustelussa ketään ei pyritä käännyttämään omalle kannalle. Jokainen keskustelija tunnistaa ja tuo esille sen, mikä hänelle on luovuttamatonta kristinuskossa. Jokainen tulee myös pois omalta tontiltaan, suostuu kuuntelemiseen ja epävarmuuteen ja eläytyy keskustelukumppaninsa maailmaan.
– Vuoropuhelu ja kohtaaminen on mahdollista, kun jokainen keskustelija hahmottaa sen, että hänellä on asiasta näkemys, ei totuutta.
Pekka Puukko toivoo, että kunnioittavan keskustelun malli otettaisiin käyttöön hiippakunnissa, seurakunnissa ja kristillisissä järjestöissä.
– Se on hyvä työkalu, jonka käyttöönotto edistäisi tulevaisuuden rakentamista.
Keskustelun pohjaksi laaditusta aineistosta löytyy viisas lause:
– Kaikkien osapuolten on tärkeä miettiä myös sitä mahdollisuutta, että entä jos minä ja minun laillani ajattelevat olemmekin väärässä?
Vihkioikeudesta luopuminen ei oikea ratkaisu
Uuden avioliittolain myötä on kuultu ehdotuksia siitä, että kirkon tulisi luopua vihkioikeudesta. Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Katri Korolaisen mielestä se ei olisi oikea ratkaisu, sillä hänen mukaansa kirkollinen vihkiminen on tärkeä kirkon jäsenille. Se ei myöskään ratkaise teologista kysymystä siitä, kenet saa siunata. Hän pitää hyvänä Norjan kirkon mallia. Norjassa kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia pareja, mutta papeilla on mahdollisuus kieltäytyä vihkimisestä omantunnon syihin vedoten.
Korolainen on pettynyt siihen, että kirkko on vältellyt päätöksentekoa, vaikka parisuhdelain voimaantulo on ollut tiedossa. Maaliskuun alusta lähtien jotkut papit vihkivät, jotkut seurakunnat antavat tiloja käyttöön, jotkut pitävät kirkon ovet visusti kiinni.
– Kun papit vihkivät, siitä kannellaan tuomiokapituleihin. Vihkimiset saavat konservatiivit eroamaan, liberaalit jäsenet taas eroavat kanteluiden vuoksi.
Kiista on peili kirkon tilasta
Korolainen, joka toimii Vantaan seurakunnassa kärkihankekoordinaattorina, uskoo ja toivoo, että kiista avioliittolaista ei hajota kirkkoa. Hänen mukaansa kiista on peili koko kirkon tilasta ja kipupisteistä, mutta myös koko yhteiskunnasta. Suhtautuminen samaa sukupuolta olevien liittoihin on muuttunut koko yhteiskunnassa nopeasti. Muutosnopeus näkyy myös kirkossa.
– Pappisliiton tutkimuksessa 2000–luvun alussa kävi ilmi, että noin neljäsosa papeista vihkisi samaa sukupuolta olevia pareja. Nyt osuus on noin 60 prosenttia.
Korolainen uskoo, että tulevaisuudessa kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia pareja. Eräiden ennusteiden mukaan siihen menee 40 vuotta, mutta Korolainen arvioi, että se voi toteutua jo seuraavalla kirkolliskokouskaudella. Hän hakee tilanteelle vertauskohtia 1960–luvulta, jolloin kiisteltiin eronneiden vihkimisistä.
– Silloinkin oli kapinapappeja, jotka vihkivät eronneet uuteen avioliittoon. Nyt siitä ei kiistellä, mutta silti kirkko ei ole luopunut avioliitto-opetuksestaan, jonka mukaan avioliitto on elinikäinen.
Korolainen muistuttaa, että maaliskuun ensimmäinen päivä on suuri päivä ihmisoikeuksien ja seksuaalivähemmistöjen kannalta.
– Toivoisin, että voisimme iloita siitä kirkkona.
Jyväskylässä toimitaan kirkon linjan mukaisesti
Miten Jyväskylän seurakunnassa toimitaan, jos tulee kyselyjä samaa sukupuolta olevien vihkimisestä, kirkkoherra Arto Viitala.
Jyväskylän seurakunnassa toimitaan kirkkomme yhteisten päätösten mukaisesti. Jos ainakin toinen vihittävistä on seurakuntamme jäsen, voidaan avioliiton esteiden tutkinta tehdä kirkkoherranvirastossa, ja jumalanpalveluksessa voidaan lukea kuulutukset. Itse avioliittoon vihkimisen täytyy tapahtua maistraatin suorittamana ja muualla kuin kirkossa, mutta samaa sukupuolta olevan avioparin kanssa voidaan järjestää rukoushetki, jossa heidän puolestaan rukoillaan. Se voidaan toteuttaa myös kirkossa. Rukoushetki ei ole avioliiton vihkiminen tai vihkimistä lähes vastaava avioliiton siunaamisen toimitus, mutta siitä voi muodostua kaunis ja tärkeä hetki niin kyseiselle avioparille kuin mukana oleville sukulaisille ja ystäville. Seurakunta voi lahjoittaa rukoushetkessä Raamatun avioparille. Vihkimisen jälkeinen hääjuhla voi olla seurakunnan tiloissa myös silloin, kun vihkimisestä on vastannut maistraatin edustaja.
Mitä teet, jos joku Jyväskylän papeista vihkii samaa sukupuolta olevan parin?
Menettelyä arvioidaan piispan johdolla. Toivon kuitenkin, että papisto voisi mahdollisimman hyvin sitoutua palvelemaan pareja niissä puitteissa, jotka kirkossa on yhdessä sovittu.
Mitä teet, jos joku ulkopuolinen pappi tulee ja vihkii Jyväskylässä – löytyykö tiloja, ja millaisia tiloja?
Myös muiden kuin Jyväskylän seurakunnan virassa olevien pappien kohdalla tilannearvio tehdään piispan johdolla. Jos pappi kuuluu toiseen hiippakuntaan, tieto menisi hänen omalle piispalleen. Seurakunnan tiloja voidaan käyttää rukoushetkeen samaa sukupuolta olevan avioparin kanssa ja heidän hääjuhlaansa, mutta kirkon linjauksista poikkeavien tilaisuuksien järjestäminen ei saa tukeani.
Jaa artikkeli: