Koronavirus muuttui hetkessä kaukaisesta uutisaiheesta uhkaksi, joka on epätodennäköinen, mutta kuitenkin totta. Monen jyväskyläläisenkin mieltä painaa hahmoton huoli sairastumisesta, läheisen sairastumisesta, tulevaisuudesta.
Säikähtää ei tarvitsisi, pelko ei auta mitään, se tiedetään. Irvileuat voivat ottaa asiasta kaiken irti, onhan näitä viruksia aina ollut ja mitäs siitä. Vähättelyä seuraa vertailu kotona kompastuneiden määrään.
Silti toisen huolen väheksyminen saa niskavillat värähtämään.
Joku pelkää saaneensa viruksen istuttuaan juhlatilaisuudessa linja-auton kuljettajan vieressä. Kuski kertoo kyydinneensä pari päivää sitten kiinalaisryhmää. Hän on ehkä itsekin peloissaan, mutta piilottaa huolensa huumoriin.
Mikä kukaan on heidän peloilleen nauramaan?
Pelokkaita loukataan, mutta myös pelko loukkaa. Pelko on rasismin polttoainetta. Koronaviruksen lailla maailmalla leviää vitsaus, jossa ihmisiä pelätään, profiloidaan ja syrjitään nyt sillä perusteella, että he sattuvat edes näyttämään itäaasialaisilta.
Pelko on inhimillistä, mutta oman toimintamme sen edessä voimme itse valita. Leimaamisen ja syyttelyn sijaan voimme valita reagoimisen uuteen tautiin järjellä ja ripeydellä.
Pelkoa helpottaa puhuminen. Ja puhumista helpottaa se, että kuulija ei väheksy. Kuulija voi olla ystävä. Kuulija voi olla Jyväskylän seurakunnan päivystävä pappi. Hän on paikalla jokaisena arkipäivänä.
Jonna Arola, Henki&elämä -lehden päätoimittaja
P.s. Pappi päivystää kirkkoherranvirastossa, osoitteessa Tellervonkatu 5, ma, ke ja pe kello 9–15, ti kello 14–15 ja to kello 9–11. Kauppakeskus Sepän Kipinässä pappi tavattavissa tiistaisin kello 10–13 ja torstaisin kello 12–15, puhelin: 040 535 2328, sähköposti: jklsrk. nettipappi@evl.fi
Jaa artikkeli: