Kenttärovasti Sanna Timonen ja muut kirkollisen alan toimijat tekevät itsensä tutuksi ja tukevat asepalvelusta suorittavia ja henkilökuntaa arkisessa jaksamisessa. Kuvassa Sanna Timonen pitämässä kenttähartautta varusmiehille.
ASEPALVELUS on alkanut ja siihen kohdistuneet odotukset ja toiveet alkavat vaihtua käytännön kokemuksiksi. Moni pärjää hyvin ja on positiivisella tuulella, mutta osalla sopeutumisvaikeudet, pettymykset ja siviilielämän hankaluudet painavat mieltä.
Kun
ase on ensimmäistä kertaa omissa käsissä, osa miettii, tätäkö tämä oikeasti.
Olenko sittenkään valmis siihen, mitä valassa lupaan. Miten uskontoni, etiikkani
ja arvoni tähän suhtautuvat. Näiden kysymysten äärellä ei pidä, eikä tarvitse
jäädä yksin.
– Tehtävämme on edistää kaikkien täällä
toimivien kokonaisvaltaista toimintakykyä, josta papille erityisesti kuuluu
henkisen ja eettisen toimintakyvyn tukeminen. Tämä on monikulttuurinen ja
-uskonnollinen toimintaympäristö ja toimimme myös sen puolen asiantuntijoina.
Näin avaa kenttärovasti Sanna Timonen omaa ja kirkollisen alan toimenkuvaa varuskunnassa. Karjalan prikaatissa ryhmään kuuluvat hänen lisäkseen sotilaspastori sekä palvelusta samalla suorittavat varusmiesdiakoni ja -pappi.
Uuden
saapumiserän ensimmäiset päivät ja viikot korostuvat piikkinä edellä kuvattujen
asioiden esiintymisessä. Timonen muistuttaa, että isolle osalle varusmiehistä asiat
ovat sisäistyneet hyvin.
– Tämän päivän nuoret ovat valmiita ja suurin
osa pärjää hyvin. Kun asenne on kohdallaan, palvelus sujuu nousujohteisesti,
aivan kuten on suunniteltu.
TIMONEN KERTOO, että kaikille annettava koulutus on yksi osa sotilaspappien työtä. Oppituntien ja koulutusten aiheet käsittelevät muun muassa etiikkaa, arvoja, kaatuneiden huoltoa ja vuorovaikutustaitoja. Kirkolliset toimitukset, kuten hartaudet ja jumalanpalvelukset ovat niin ikään säännöllisesti pidettäviä tilaisuuksia.
– Meidän on tärkeää tehdä itsemme tutuksi sekä olla näkyvissä, lähellä ja läsnä. Siten meitä on helpompi lähestyä, sillä tässä työssä on oleellista olla ihminen ihmiselle.
Maasto
ja siellä tapahtuvat harjoitukset ovat yksi ympäristö tehdä työtä. Timosen
mukaan läsnäolo maastoharjoituksissa korostuu uudessa Koulutus 2020 -suunnitelmassa,
missä eri koulutusaiheet integroituvat tiiviimmin yhteen.
– Henkilökohtaisissa keskusteluissa
pääsee päästämään paineet pihalle ja avautumaan papille, mikä on usein
helpompaa kuin kertoa kipeistä asioista oman yksikön ihmisille.
Juttelu
nuotiolla tai hihan nykäisy sopivassa tilanteessa ovat esimerkiksi sopivia
hetkiä vuorovaikutukselle. Papin ovi on auki ja varusmiespapit kiertävät ja
ovat läsnä perusyksiköissä, joten avautumiselle on aikansa ja paikkansa.
Jokainen kohtaaminen on hyvin henkilökohtainen.
– Tätä työtä on tehtävä omalla
persoonalla, on oltava joka hetki aidosti läsnä. Vastapuoli vaistoaa
välittömästi, jos jokin falskaa.
Sota nousee luonnollisesti asepalvelusta suorittavien mieleen, jo sitä käsittelevien uutisaiheiden myötä. Yksi koulutuksen tehtävä on myös suunnata ajatukset sotilaan tehtäviin taistelutilanteissa. – Sota on silti vähän aktiivisesti esillä ja nuorten mielessä. Sitä ehkä pohditaan enemmän oikeussääntöjen ja periaatteiden kautta.
NOIN 2 500 asepalvelusta suorittavaa ja reilut 500 henkilökuntaan kuuluvaa tekevät Karjalan prikaatista yhden Suomen suurimmista varuskunnista. Jotta heistä jokaisen päivä sujuisi mahdollisimman hyvin, on niin fyysisten kuin henkisten voimavarojen oltava kunnossa.
– Olemme täällä kaikkia varten. Normaalit työpaikan asiat ja ongelmat ovat osa arkipäivää ja tuemme myös henkilökuntaa niiden käsittelemisessä. Annamme heille apua myös eri uskontokuntiin kuuluvien henkilöiden ohjauksessa.
Yhteistyö terveys- ja sosiaalialan toimijoiden kanssa tarjoaa lisäksi laaja-alaista tukea varusmiesten asioiden käsittelyyn.
Oma
koulutus, työkokemus ja suoritettu asepalvelus antavat Timoselle hyvän pohjan ymmärtää
sekä samaistua tukea tarvitsevien tilanteeseen.
– Partiolaistausta ja maanpuolustustahto
vetivät minua kutsuntoihin ja palvelukseen, johon astuin 2004. Viimeinen niitti
päätökselle oli mahdollisuus yhdistää asepalvelus opintoihin.
Teologian maisteriksi opiskellut Timonen kävi armeijassa aliupseerikoulun kiväärilinjan ja myöhemmin Reserviupseerikoulun (RUK). Hänellä on myös työnohjaajakoulutus.
RUK oli Timosen ensimmäinen työnantaja Puolustusvoimissa vuonna 2010. Muutaman vuoden pätkätyön jälkeen eri joukko-osastoissa hän sai vakituisen viran Karjalan prikaatista 2014. Tämän vuoden alussa hänet nimitettiin kenttärovastiksi, mikä rinnastetaan everstiluutnantin arvoon.
Jaa artikkeli: