Juhlavuottaan viettävä Taulumäen kirkko on 80-vuotiaalle Helena Hokalle merkityksellinen paikka täynnä rakkaita muistoja.
Helena Hokka istahtaa tottuneesti Taulumäen kirkon numeroidulle riville 20. Hiljaisessa rukouksessa mielen täyttää kiitollisuus pitkästä ja polveilevasta elämästä.
– Ilman Jumalan kannattelua en olisi elämän tiukoissa paikoissa jaksanut, hän sanoo.
Hokka syntyi viikko ennen talvisotaa, jolloin uusklassiseen tyyliin rakennettu Taulumäen kirkko oli seissyt paikallaan kymmenen vuotta.
Arkkitehti Elsi Borg valittiin salanimen suojassa Suomen ensimmäisenä naisena kirkon suunnittelijaksi. Valinta nostatti aikanaan ristiriitaisia mielipiteitä ja kiivasta keskustelua.
Helena-tyttö kipusi kirkonmäelle sunnuntaisin pienestä pitäen äidinäidin eli mummun kanssa. Matka Tapionkadun kodista oli lyhyt, ja mummu halusi vakiopaikalleen tutulle penkkiriville.
Jeesuksen elämästä kertova kaksiosainen alttaritaulu on Hokalle täynnä muistoja. Ylempänä Jeesus kulkee pitkässä valkoisessa asussaan vetten päällä ja alempana siunaa lampaitaan. Salin monissa maalauksissa riitti lapselle ihmeteltävää. Kauniiden enkelihahmojen vuoksi kirkkoa kutsutaan myös enkelten kirkoksi. Arkkitehti panosti suunnitelmissaan erityisesti alttarin valaistukseen ja hartaaseen tunnelmaan.
Haluan tulla haudatuksi omieni joukkoon.
Jumalanpalvelukseen kuului siihen aikaan ehtoollinen vain muutaman kerran vuodessa, ja toimitukseen tuli ilmoittautua etukäteen. Mummu asteli muiden mukana alttarille, ja tyttö seurasi tapahtumia jännittyneenä kirkonpenkissä. Suurten urkujen sointi täytti tilan. Virret saattoi laulaa omasta, mummun lahjoittamasta virsikirjasta.
– Tämä kirkko on ollut minulle läpi elämän kuin lämmin ja turvallinen syli, Hokka hymyilee.
Turvallinen lapsuus loppui, kun Hokka menetti isänsä jatkosodassa. Äiti jäi lasten kanssa yksin, ja sosiaalitoimi sijoitti osan sisarusparvesta kodin ulkopuolelle. Sijaisperheessä kohtelu oli tylyä.
Nälkä kurni vatsassa, kunnes äiti haki takaisin kotiin kolmen vuoden jälkeen. Suhde äitiin jäi etäiseksi, mutta yläkerrassa asuva mummu oli turvallinen ja rakastava.
Äidinäiti rukoili ahkerasti ja luotti Jumalaan, vaikka ei paljon puhunut uskostaan. Jos kirkkoon ei joku kerta lähdetty, jumalanpalvelus kuunneltiin radiosta.
– Minun tehtäväni oli etsiä virret valmiiksi virsikirjasta. Pääsin ulos leikkimään vasta kirkonmenojen jälkeen, Hokka muistaa.
Kun aika koittaa, Hokka toivoo saavansa leposijan tutulta hautausmaalta.
– Kun myrskyn soutaa, niin tyvenen saavuttaa, sanoi äitini aikoinaan. Haluan tulla haudatuksi omieni joukkoon Vanhalle hautausmaalle lähelle isän sankarihautaa.
Taulumäen kirkon juhlavuosi 2020
- Taulumäki 90 vuotta juhlamessu 1. adventtina 1.12.2019
- Jouluaaton ja -aamun radiojumalanpalvelukset Taulumäeltä
- Urkukonsertteja 15.1. ja 6.2.
- Satukuvia pianolle, Toivo Kuulan pianotuotanto 18.1.
- Marian Petrescu muusikoineen 15.2.
- Vihkimusiikki-ilta 6.3: Mitä musiikkia esitettiin häissäsi Taulumäen kirkossa?
- Pääsiäis- ja kesäkonserttisarjat
- Nuorten yö kirkossa 20.5.
- Helatorstain aamumessussa 21.5. klo 10 isosten siunaa- minen
- Suvivirren sunnuntai Taulumäen kirkkopuistossa 24.5. klo 14
- Taulumäen tarinat -ilta syksyllä 2020
- Keskustelusarja yhteiskunnallisista aiheista
- Valokuvanäyttely