Maassamme elää arviolta 500 000 alkoholin suurkuluttajaa. Teatterikoneen näytelmässä pääsevät ääneen heidän läheisensä.
Alkoholistin läheisenä olemisessa on raskainta, että toisen lupauksiin ei voi luottaa. Lupaukset, jotka eivät koskaan toteutuneet -monologinäytelmässä annetaan ääni heille, joiden läheinen juo. Teatterintekijä Annu Sankilampi tuo näyttämölle viisi eri roolihahmoa, jotka vaihtuvat vaatteita, puhetapaa ja kehonkieltä muuttamalla. Yksi tarinoista on Sankilammen oma kertomus.
Lavastus on pelkistetty. Lavalle nostetaan vain kaksi tuolia ja vaaterekki. Asetelma jäljittelee alkoholistien Minnesota-hoidon ohjelmaan kuuluvaa päivää, jolloin läheiset saavat kertoa kokemuksistaan ja tunteistaan, kun toinen juo. Alkoholistin tehtävä on kuunnella ja ottaa vastaan. Esityksessä alkoholistin paikalla on tyhjä tuoli.
– Luin lehdestä artikkelin Minnesota-hoidosta, ja mieleeni nousi heti esityksellinen kuva tilanteesta, Sankilampi muistaa.
Tyhjä tuoli on myös symboli sille, kuinka juova ihminen voi olla lähellä ja silti poissa. Häntä kaipaa, vaikka hän olisi paikalla, koska juopunut ei ole oma itsensä.
Sanansa saavat sanoa mies vaimolle, vaimo miehelle, nuorempi sisar isosiskolleen sekä tytär vanhemmalleen. Roolihahmot esittävät eri-ikäisiä ihmisiä eri yhteiskuntaluokista, miehiä ja naisia.
– Alkoholismi lävistää koko yhteiskunnan, eikä koske vain jotain tiettyä ihmisjoukkoa, Sankilampi muistuttaa.
Dialogi katsojien kanssa on oleellinen osa esitystä.
Tarinoiden välissä kuullaan Sankilammen päiväkirjamerkintöjä neljän kuukauden tipattomalta jaksolta. Hän pohti omaa suhdettaan alkoholin käyttöön ja kirjoitti muistiin kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Raittius opetti ottamaan tunteet vastaan uudella tavalla ja pohtimaan niiden syitä, kun pako humalaan ei ollut mahdollinen.
Dialogi katsojien kanssa on oleellinen osa esitystä. Sankilampi pohtii yleisön kanssa näytelmän herättämiä ajatuksia ja tuntemuksia, ja katsojilla on mahdollisuus jakaa omia tarinoitaan.
– Keskustelut ovat olleet merkityksellisiä ja osoittautuneet tärkeiksi. Ihmisten ajatusten kuuleminen on ollut minulle itsellenikin eheyttävää. On ollut koskettavaa, miten rehellisiä ja avoimia katsojat ovat olleet. He ovat kokeneet, että on turvallista puhua tunteistaan ja kokemuksistaan, vaikka ympärillä on vieraita ihmisiä.
Esitykselle on Sankilammen saaman palautteen mukaan tarvetta. Moni alkoholistin läheinen on saanut tilaisuuden sanoa asioita, joita on pitänyt sisällään vuosikausia. Häpeästä pääsee irti, eikä kulisseja tarvitse enää kannatella.
Katsomoon voi kuitenkin asettua myös pelkästään katsojan rooliin.
– Saa tulla paikalle turvallisin ja hyvin mielin. Ei tarvitse pelätä, että joutuu haluamattaan avautumaan tai muuten osallistumaan, Sankilampi rohkaisee.
Lupaukset jotka eivät koskaan toteutuneet -näytelmä Kipinässä kauppakeskus Sepässä sunnuntaina 22.9. kello 16.00.Jaa artikkeli: