Missi-lehmä asuu maatilalla, josta on Jyväskylän keskustaan vain kymmenisen kilometriä. Se on synnyttänyt maailmaan jo neljä reipasta vasikkaa.
Olen Missi, aito Ayrshire-lehmä – todellinen rotunauta siis! Lempinimeni on Tervapää, koska toiselta puolelta pääni on tumma.
Synnyin kuutisen vuotta sitten Petäjävedellä. Kasvoin mallikkaaksi hiehoksi, ja sain alkaa odottaa ensimmäistä vasikkaani. Sonnia en tavannut, vaan vasikka-ainekset toimitti kaksilahkeinen siementäjä.
Kesävasikan odotus sujui hienosti, kunnes tapahtui kauhea onnettomuus. Eksyin laitumelta pehmeälle suolle ja meinasin upota sinne kokonaan. Vain pääni keikkui enää veden pinnalla, kun minut kiskottiin kuivalle maalle. Vasikallani ei kuitenkaan ollut hätää. Se syntyi ajallaan ja terveenä.
Olen poikinut kaikkiaan neljä vasikkaa, joista yhdet syntyivät kaksosina. Kaikki ovat olleet pirteitä ja terveitä lehmä- ja sonnivasikoita.
Asuin emoni kanssa samalla tilalla, kunnes kotinavetassa alkoi olla liian ahdasta. Pääsin onneksi tänne Palokkaan.
Minulla on neljä lehmäkaveria, ja tykkäämme tehdä asiat laumassa. Syömme, märehdimme ja lepäilemme laitumella lähekkäin. Kuitenkin yksi meistä on johtaja, jota me muut seuraamme sopuisasti. Toisinaan saattaa tulla erimielisyyttä ja pientä puskemista syöttökaukalolla, mutta ei sen vakavampaa.
Päiväni alkaa lypsyllä kuuden aikaan, ja toisen kerran minut lypsetään iltapäivällä viiden tienoilla. Tiedän, milloin on lypsyn aika ja odottelen emäntää valmiina portilla. Maitoni on todettu valkuaispitoiseksi ja rasvaiseksi. Utareeni tuottavat sitä jopa 35 litraa vuorokaudessa.
Kesäisin syön laitumella maukasta ruohoa, ja juomaksi riittää raikas vesi. Talvella saan navetassa tuorerehua ja kuivaa heinää pikkupaaleista. Kaikki on luomuruokaa. Emäntä yrittää piilottaa lisäravinteita rehun joukkoon, mutta huomaan ne sieltä joka kerta. En tykkää.
Tilaisuuden tullen pusken pääni isännän tai emännän kainaloon rapsutuksia varten. Tykkään erityisen paljon kaulan rapsutuksesta. Laitumella voin hieroa kutiavia paikkoja puihin ja navetassa karsinan lautoihin.
Vuoden kohokohta on keväällä, kun navetan ovet avataan ja pääsemme ulos laitumelle. Voi sitä riemua! On aivan parasta viettää kesäpäivät ja -yöt paljaan taivaan alla.
Jaa artikkeli: