Ossi Tarvainen liikkuu mielellään ja innostuu helposti kokeilemaan uusia lajeja. Kesällä on edessä asepalvelus, ja sen jälkeen hän tähtää Poliisikouluun Tampereelle.
Olen Ossi Tarvainen, 19 vuotta. Kasvoin Saarijärvellä pienessä Kalmarin kylässä kuusihenkisessä perheessä. Meillä oli myös koiria ja oma ratsuhevonen.
Lapsuuden joulut ovat jääneet erityisesti mieleen. Vietämme juhlan samalla tavalla koko perheen kanssa vieläkin, ja kokoonnumme muutenkin usein yhteen.
Muutin yläasteen jälkeen Mikkeliin opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Nyt asun Jyväskylän keskustassa ja suoritan täältä käsin opintojani valmiiksi.
Teen töitä Suomen Uimakoulun Pikku Joutsenessa uimaopettajana ja vauvauintiohjaajana. Kaverini suositteli hakemaan sinne töihin ja pääsin. Kävin työtehtäviä varten nelijaksoisen koulutuksen Helsingissä. Uintiryhmien nuorimmat vauvat ovat pieniä kolmekuisia. Järjestän vauvoille valokuvauksia ja puuhaan assistenttina kuvauksissa.
Vapaa-ajalla innostun helposti kokeilemaan eri liikuntalajeja. Lenkkeilen tai käyn kuntosalilla viitisen kertaa viikossa.
Heinäkuussa on edessä armeija, ja sen myötä suunnitelmat selvillä vuoden ajaksi. Toivottavasti pääsen Poriin kansainvälisiin valmiusjoukkoihin. Odottelen valintapäätöstä lähiviikkoina. Varasuunnitelmana minulla on Kainuun prikaati.
Tähtään sotilaspoliisiksi, koska aion hakea palveluksen jälkeen Tampereelle Poliisikouluun. Turvallisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat minulle poliisin työssä tärkeitä asioita.
Maailmassa pitäisi päästä eroon viattomien ihmisten kärsimyksestä. Varsinkin terroristinen väkivalta tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja turhalta.
Minusta olisi hyödyllistä opetella puhumaan venäjää. Matkakohteena minua kiehtoo Amerikka ja varsinkin Kalifornia. Joku päivä vielä lähden reissuun.
Tällä hetkellä haaveilen, että saisin hyvän koulutuksen ja pääsisin mielenkiintoisiin töihin. Tärkeintä on saada olla terveenä.
Jos voittaisin Lotossa rahaa, tietäisin sille paljon käyttöä. Osan antaisin Unicefin kautta Afrikan lapsille ja muille puutteessa eläville. Riittävän isolla summalla perustaisin yrityksen, mutta sitä pitäisi sitten miettiä erikseen.
Jaa artikkeli: