1800-luvulla elänyt runoilija J.L. Runeberg inspiroi taiteilijoita vielä 2000-luvullakin. Lastenmuusikko Markus Lampela kirjoitti suurmiehestä hyväntuulisen laulun.
Käsi ylös, kuka on lukenut Vänrikki Stoolin tarinat! Kuinkas on Saarijärven Paavon laita?
Maamme-laulun ensimmäisen säkeistön sanat lienevät sentään useimmilla muistissa. Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen!
Tuotteliaan kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin perintö elää edelleen myös aikamme lastenkulttuurissa. Muun muassa Mauri Kunnas on käsitellyt suurmiestä – tai suurkoiraa – veikeän informatiivisesti kirjassaan Koiramäen Martta ja Ruuneperi.
Oululaisen lastenmusiikkiduo Soivan Siilin toinen puolisko, muusikko Markus Lampela (kuvassa oik.), on kirjoittanut Runebergille ikioman laulunkin.
Ruuneperi peri peri, runoja keri keri keri, suuresta runolankarullasta…
– Ruuneperi syntyi aikanaan sattumalta, hyvin arkisessa tilanteessa. Työskentelin päiväkodissa, ja olimme 5–6-vuotiaiden lasten kanssa luistelemassa. Oli Runebergin päivä, ja aloin pyöritellä mielessäni ”Ruuneperi peri peri” -hokemaa. Laulun kertosäe syntyi siinä luistelureissun lomassa, Lampela kertoo.
Ruuneperi peri peri, runoja keri keri keri, Suomen maasta ja mullasta…
Lampelan läheisin linkki kansallisrunoilijan tuotantoon on Maamme-laulu, jonka hän lausahtaa joka kerta ”ylevöittävän sielua ja suomalaisuutta”. Tästä olisi kansallisromantikkona tunnettu Runebergkin varmasti mielissään.
Sanat hyvään lastenlauluun voivat Lampelan mukaan syntyä monenlaisista eväistä.
– Itse tykkään sanaleikeistä ja sanoilla leikkimisestä. Lauluissani on myös aika paljon toistoa. Ehkä sekin on hyvä asia, kunhan sitä ei ole tylsistymiseen asti – paitsi jos laulu kertoo tylsistymisestä.
Runoja aamulla kirjoitti,
runoja päivällä kirjoitti,
runoja illalla kirjoitti
– ja sitten joi torttukahvit.
Runoilijan kulttuuriperinnöstä puhuttaessa ei tietenkään voi ohittaa runebergintorttua. Makoisa leivos maistuu myös nykypäivän sananiekalle.
– Sehän on täydellinen leivonnainen, yksi parhaista maailmassa. Sen pitää olla juuri sopivan kostea, punssilla kostutettu. Parhaimmillaan se on tietenkin Runebergin päivänä kahvin kanssa – hej!
J.L. Runeberg Johan Ludvig (Janne) Runeberg syntyi vuonna 1804 Pietarsaaressa ja kuoli vuonna 1877 Porvoossa. Oman aikansa superjulkkis, runoilija, opettaja, toimittaja, pappi ja professori. Loi yhdessä muun muassa kirjailija Sakari Topeliuksen kanssa ihannekuvaa Suomen kansasta ja luonnosta. Myös puoliso Fredrika Runeberg (o.s. Tengström) oli kirjailija. Runebergit saivat kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli lapsena. Runebergin päivä on 5. helmikuuta. Päivää alettiin juhlia jo runoilijan elinaikana.Jaa artikkeli: