Perheemme muutti Iitistä ja Hämeenlinnasta Belgiaan, Brysselin kupeeseen elokuussa. Maan tavoissa ja maisemissa riittää yhä ihmeteltävää, vaikka minun, mieheni ja neljän lapsen arki sujuukin jo hyvin. Täällä puhutaan ranskaa ja flaamia, mutta englannillakin pärjää.
Suomen Merimieskirkko kuvaa itseään kodiksi kaukana kotoa. Se toimii kristillisenä, sosiaalisena ja kulttuurisena kohtaamispaikkana. Kirkolla voi nauttia korvapuustikahvit tai lounaan (torstaisin hernekeittoa), käydä kirjastossa, tavata muita ihmisiä ja osallistua toimintaan. Suomi-kaupan salmiakilla ja ruisleivällä voi lievittää myös Suomi-ikävää.
Ajatus joulusta ulkomailla tuntui alkuun kalsealta. Tänne tuskin sataa lunta ja oikea lahjapäivä taitaa olla jouluaamu 25.12. tai jo Pyhän Nikolauksen päivä 6.12., jolloin lastemme kansainvälisessä koulussa muistetaan pienimpiä koululaisia.
Tavoitteemme on sopivasti suomalainen joulu. Parasta joulussa on yhdessäolo, jota belgialainen suklaa ja muut täkäläiset asiat voivat maustaa. Merimieskirkon järjestämistä isoista joulumyyjäisistä hankimme todennäköisesti jotain suomalaista jouluumme. Adventtihartaus, kauneimmat joululaulut ja jouluaaton suomenkielinen hartaus ovat tapahtumia, joihin pyrimme osallistumaan.
Muutos on aina haaste. Ehkä vaikeinta kohdallamme on ollut vierauden tunne ja ikävä koti-Suomeen. Toisaalta ihmisellä on jotain arvokasta, jos hänellä on juuret ja jotain mitä ikävöidä.
Kirjoittaja on asunut Iitissä reilut 10 vuotta ja muutti perheensä kanssa Brysseliin noin kolmeksi vuodeksi.
Merimieskirkon joulumyyjäiset:
– Ateenassa, Brysselissä, Hampurissa, Lontoossa ja Rotterdamissa.
– Odotetaan yli 50 000 kävijää.
– Myynnissä tunnetuimpia suomalaisia elintarvikkeita ja muita tuotteita.
– Kaikissa myyjäisissä työntekijöitä avustaa 200 vapaaehtoista.