Inhimillisyydestä on tullut tekoälyn vastavoima työyhteisöissä, sillä robotit eivät taivu luovuuteen, myötätuntoon ja ihmisen aitoon kohtaamiseen. Inhimilliset tekijät tekevät myös Mustista ja Mirristä yhden Suomen parhaista työpaikoista.
Syyskuisena lauantaina jyväskyläläisessä lemmikkitarvikeliikkeessä käy vilske. Joku hakee kissanhiekkaa, toinen kuivattuja possunkorvia koiralleen. Nuoren miehen sylissä napottaa pystykorvan pentu, jonka omistajille myyjä Pipsa Juvonen esittelee kanta-asiakasetuja. Emma Kankaristo rientää hyllyjen välistä palvelemaan tuttua villakoiran emäntää – ja antaa koiralle samalla rapsutukset.
Musti ja Mirri on ollut useamman vuoden kärkisijoilla Suomen parhaiden työpaikkojen listoilla. Juvosen ja Kankariston mielestä parasta työpaikassa on ilmapiiri.
– Meillä on ihan älyttömän mukava fiilis tehdä yhdessä töitä, Juvonen sanoo.
– Ihmiset ovat samanhenkisiä. Meillä on rento, kiva tekemisen meininki, komppaa Kankaristo.
He arvostavat sitä, että työntekijöistä välitetään aidosti.
– Meille tarjotaan koulutusmahdollisuuksia ja tuetaan sitä, että opimme alasta lisää. Myös lemmikit saa ottaa mukaan töihin, mikä on ehdoton työsuhde-etu, Kankaristo toteaa.
Hänen koiransa ja kissansa ovatkin vierailleet myymälässä, samoin Juvosen koirat. Hiljattain yrityksessä on otettu käyttöön myös palkallinen kolmen päivän pentuvapaa, kun kotiin tulee uusi lemmikki.
Avointa ja suoraa
Mustin ja Mirrin maajohtaja Juhana Lamberg pitää niin ikään yhteishenkeä yhtiön tärkeimpänä menestystekijänä.
– Meillä töihin tullaan omana itsenä ja töitä tehdään yhdessä. Toimintatapamme on avoin ja suora. Kerromme ihmisille, miksi teemme asioita. Itse olen eniten tekemisissä aluemyyntipäälliköiden kanssa, joilta kuulen myymälöiden kuulumiset.
Myös yhdessä oppiminen kuuluu talon tapoihin. Viime vuosina ketjussa on tapahtunut paljon muutoksia, kun toiminta on laajentunut Ruotsiin ja Norjaan. Suomessa on noin 800 työntekijää. Heidän keski-ikänsä on 25, eikä heillä ole paljon esimieskokemusta.
– Tämä on meille kaikille oppimisympäristö, jossa saa kokeilla ja tehdä virheitä. Testaamme uusia tuotteita tai tapoja myydä ja katsomme, toimivatko ne, Lamberg toteaa.
Lisäksi työssä pidetään hauskaa. Joskus järjestetään myymäläkilpailu, jossa voi voittaa johtoryhmäläisen päiväksi auttamaan myymälään. Ja henkilöstön koulutuksissa on aina yhteinen illanvietto.
– Istutaan vaikka leirinuotiolla ja jutellaan. Joku soittaa tähtitaivaan alla kitaraa. Ne ovat parhaita hetkiä, kertoo Lamberg.
Yhteistyö on tärkeää
Helsingin yliopiston myötätuntotutkija Miia Paakkasen korviin Mustin ja Mirrin toimintatavat kuulostavat hyviltä.
– Yhteistyö on ihmislajille ratkaisevaa. Ensisijaista on kokea toisesta ihmisestä lämpö. Tässä yrityksessä se välittyy esimerkiksi suoran, avoimen ja hauskan toiminnan kautta. Eikä se ole pelkkää hauskaa fiilistelyä, vaan aidosti vastuullista ja järkevää toimintaa, hän arvioi.
Myötätunnosta on alettu puhua viime vuosina työelämää mullistavana voimana. Paakkanen näkee taustalla kolme isoa muutosta.
– Tekoäly muuttaa työtämme. Robotit voivat hoitaa tehokkaasti suorittavia tehtäviä, mutta ihmisille jäävät ne työt, jotka vaativat kaikkein syvimpiä inhimillisiä taitoja, kuten suunnittelu, myötätunto, luovuus ja erityisesti taito kohdata ihminen.
Myös ihmiskäsitys ja työn arvot ovat muuttuneet.
– Tähän saakka on ajateltu, että olemme itsekeskeisiä ja rationaalisia olentoja, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että ihminen onkin synnynnäisesti halukas antamaan ja auttamaan. Työstä haetaan nyt sosiaalisia ja eettisiä arvoja. Sellaisia organisaatioita, joissa välitetään ja autetaan kasvamaan ihmisenä, pidetään houkuttelevina, Paakkanen kuvaa.
Myötätuntoa voi lisätä
Myötätunnolla tarkoitetaan kykyä havaita toisen tunnetila, halua toimia toisen puolesta ja konkreettisia tekoja toisen hyvän edistämiseksi. Työyhteisöissä myötätunto lisää yhteistyötä ja luottamusta, helpottaa ristiriitojen hoitamista, nopeuttaa takaiskuista palautumista sekä vähentää poissaoloja.
Myötätuntoa voi lisätä tunnetaitoja kehittämällä. Paakkasen tutkimusryhmän koulutuksissa jaetaan tietoa myötätunnon vaikutuksista ja rohkaistaan kokeilemaan myötätuntoa edistäviä menetelmiä omassa työyhteisössä. Yksi harjoite tähtää kannustavan palautteen antamiseen.
– Jokaisesta tilanteesta pitäisi hakea jotain hyvää sanottavaa ja kieltäytyä systemaattisesti antamasta kritiikkiä tai puuttumasta virheisiin. Olennaista on, että palaute on aitoa ja se kohdistuu tekoihin tai toimintatapoihin. Se voi olla vaikka jotain tämäntapaista: ”Hienoa, kun kannat vastuuta tästä” tai ”Arvostan sitä, että osaat heittää aina sopivaa huumoria”, Paakkanen vinkkaa.
Hän tietää, että tämä voi tuntua aluksi hankalalta ja oudolta.
– Silloin voi ihan sanoa ääneen, että opettelen olemaan parempi työkaveri tai esimies. Palautteen antaminen ei ole meille suomalaisille niin luontaista kuin vaikkapa amerikkalaisille, mutta me voimme tehdä sitä omalla tavallamme, aidosti ja vähän varovasti, omana ujona itsenämme. Monet ovat kertoneet, että tämän harjoitteen vaikutus on yllättänyt heidät. Siitä jää itselle hyvä mieli ja se tarttuu muihin. Muut ovat ryhtyneet kehumaan toisiaan, ja ilmapiiri on keventynyt huomattavasti.
Jaa artikkeli: