Mäntykankaan hautausmaa on kasvanut ja muuttunut työnjohtaja Ari Leppämäen työuran aikana huomattavasti. Suuri murros tapahtui vuonna 1995, kun uusi krematorio otettiin käyttöön.
Mäntykankaan hautausmaa on ollut Ari Leppämäen työpaikka vuodesta 1974 eli jo 44 vuotta. Alkuvuodet kuluivat haudankaivajana ja huoltomiehenä. Työnjohtajaksi hänet nimettiin 80-luvun alussa. Työura aukeni aika lailla sattumalta.
– Seurakunnalla oli työmahdollisuus, johon tartuin. Ajattelin alun perin tulla vain joksikin aikaa, koska koulutuskin oli muulle alalle. Viihdyin niin hyvin, että tässä sitä yhä ollaan, Leppämäki hymähtää.
– Matkan varrella olen saanut vastuuta ja yrittänyt tehdä työni hyvin.
Hautausmaalla tehdään monenlaista työtä
Leppämäki on esimies yhdeksälle vakituiselle työntekijälle. Joukossa on krematorionhoitaja, erityisammattimiehiä ja siivoojavahtimestari. Kesällä tiimi kasvaa, kun 37 kausityöntekijää liittyvät joukkoon.
Leppämäki työntekijöineen vastaa siitä, että hautaamiset ja tuhkaukset sujuvat, ja hautausmaa pysyy siistinä ja hoidettuna. Työntekijät kiertävät vuorolistan mukaan myös Vanhalla hautausmaalla ja Lahjaharjussa.
Hautausmaalla tehdään monenlaista rakennus- ja huoltotyötä hautaustoiminnan lisäksi. Kalustoa on puistonpenkeistä alkaen ja koneita ruohonleikkureista kaivinkoneisiin. Ne huolletaan ja pidetään toimintakunnossa.
Lumityöt ja hiekoitus työllistävät talvisin, kunnes pakkasten jälkeen alkavat kevättyöt. Nurmialueet kunnostetaan ja talven aikana tehdyt haudat tasoitetaan ja laitetaan nurmelle. Tänäkin keväänä istutetaan 35 000 kukkaa.
Mäntykankaan hautausmaata on laajennettu Leppämäen työuran aikana huomattavasti. Tällä hetkellä se on Jyväskylän seurakunnan kuudesta hautausmaasta suurin. Uudet hautaosastot on suunniteltu ja perustettu metsäpohjalle.
Monivaiheinen rakennustyö sisältää hautapaikkojen mittaamisen ja käytävien rakentamisen. Leppämäki on vetänyt laajennustöitä mielellään.
– Olen päässyt vaikuttamaan hautausmaan kehittämiseen kymmenien vuosien aikana. Sen työn jälki on täällä näkyvissä.
Tuhkahautauksien osuus on kasvamassa
Mäntykankaan kappelin yhteydessä toimiva krematorio otettiin käyttöön vuonna 1995. Tuhkaamiseen ja uunien käyttöön tarvittiin osaamista, jota ei missään oppilaitoksessa opeteta. Leppämäki ja krematorionhoitaja kävivät opissa Espoossa.
– Ei riitä, että varailen tuhkauksille aikoja listaan. Tuhkauunit ovat tietokoneohjattuja teknisiä laitteita, joiden käyttöön ja ylläpitoon tulee perehtyä, Leppämäki sanoo.
Tuhkahautauksien osuus on kasvamassa. Viime vuonna 60 prosenttia kaikista Jyväskylän seurakunnan hautausmaille tapahtuneista hautauksista oli tuhkahautauksia. Jyväskylän krematorio palvelee Jyväskylän kaupungin lisäksi koko Keski-Suomen aluetta.
– Viime vuonna meillä tehtiin yli 1 300 tuhkausta, tällä viikolla 38, Leppämäki kertoo.
Ihmisten kohtaaminen on hirvittävän tärkeää
Leppämäki kohtaa surevat omaiset siinä vaiheessa, kun he tulevat katsomaan läheiselleen hautapaikkaa. Heitä saattaa saapua paikalle myös ilman ennakkoilmoitusta, jolloin Leppämäki siirtää muut työt syrjään.
– Me olemme täällä juuri heitä varten. Ihmisten kohtaaminen on hirvittävän tärkeää. Tätä asiaa painotan aina uusille työtekijöille.
Leppämäen mielestä paras palkka tehdystä työstä on se, että hommat sujuvat ja työntekijät ja hautausmaalla vierailevat ovat tyytyväisiä. Toisinaan tulee huonoakin palautetta vaikkapa lumenluonnista tai kukkaistutuksista.
– Niin sanottu huono palaute on oikeasti hyvä asia, koska se auttaa kehittämään toimintaa.
Tulevan kesäkauden Leppämäki on luvannut vielä hoitaa, mutta eläkepäivät häämöttävät jo. Seuraajalle pitäisi siirtää paljon tietoa ja taitoa, joita ei löydy kansioista eikä papereista.
Jaa artikkeli: