Tuomasmessu on kehittynyt kolmessa vuosikymmenessä kokonaisuudeksi,
jossa korostuvat yhteisöllisyys ja vapaus.
Kolmekymmentä vuotta sitten alkoi tarina, jossa siihen saakka totuttujen luterilaisten jumalanpalvelusten rinnalle syntyi Tuomasmessu. Helsingissä perustettiin Tuomasmessu-yhdistys. Jyväskylässä Tuomasmessu on ollut osana muuta seurakunnan toimintaa.
Pirkko Veijo on osallistunut Jyväskylässä Tuomasmessuihin aivan alusta lähtien. Hän toimi pitkään vapaaehtoisena esimerkiksi Tuomasmessun esirukousosuudessa.
– Olen halunnut jäädä iän mukana rivijäseneksi. Väki on vaihtunut, ja nuoret ovat löytäneet Tuomasmessun, Veijo sanoo.
Mukaan toimintaan Veijon kutsui jo eläköitynyt pastori Jorma Vilkko. Tuomasmessun vapaaehtoisista vuosien varrella Veijon mieleen ovat jääneet erityisesti Inkeri Tuunanen ja Marketta Korhonen.
– Toisaalta nimet eivät ole Tuomamessun yhteydessä tärkeitä, Veijo huomauttaa.
Tuomasmessussa seurakuntalaisten panos on tavallista messua suurempi
Tuomasmessussa seurakuntalaisten panos on tavallista messua suurempi. Kun tavallisessa messussa on ehkä pari seurakuntalaista eri tehtävissä, niin Tuomasmessun suunnittelun vastuu on vapaaehtoisilla. Heitä on messun järjestelyissä mukana kolmisenkymmentä.
Marja Fagerlund on käynyt Tuomasmessussa viitisen vuotta. Hän on vapaaehtoisena muissa seurakunnan tehtävissä, mutta Tuomasmessussa hän haluaa vain nauttia ja osallistua.
Fagerlundin mielestä Tuomasmessu on tavalliseen messuun verrattuna lähempänä ihmistä.
Papitkin ovat rennommin ja vapaammin.
– Messussa saa olla epäilevälläkin mielellä, ja sisäistä lämpöä on enemmän kuin normaalimessussa. Papitkin ovat rennommin ja vapaammin.
Tuomasmessun vastuupapin Ville Tikkasen mielestä Tuomasmessua kuvaa sana sallivuus. Messussa voi osallistua erilaisiin osioihin, kuten esirukoukseen tai öljyllä voiteluun, mutta yhtä hyvin osallistuja voi olla omalla paikallaan penkissä.
– On monia tapoja olla Jumalan edessä. Tuomasmessu vastaa nykyajan kokemusten kaipuuseen, Tikkanen sanoo.
Tuomasmessu on kasvanut Jyväskylässä hyvään suuntaan
Marja Fagerlund on osallistunut Tuomasmessuun myös Helsingissä. Siellä rentoutta oli hänen mielestään vielä Jyväskylänkin messua enemmän. Fagerlund toivoisi, että Jyväskylä seuraisi tässä suhteessa perässä.
Fagerlund on tyytyväinen Tuomasmessun sisältöön. Rukouksen, varsinkin henkilökohtaisen esirukouksen, osuutta hän kuitenkin kasvattaisi.
– Olen rukouksen ystävä.
Pirkko Veijon mielestä Tuomasmessu on kasvanut hyvään suuntaan.
– Siinä oli aluksi liian kaavamaisen messun maku. Nyt meno on rentoa ja luontevaa. On ymmärrettävää, että ensin haetaan vähän suuntaa.
Tuomasmessuja järjestetään Jyväskylässä kerran kuukaudessa. Fagerlund tulisi mielellään paikalle nykyistä useamminkin.
Tuomasmessun musiikista vastaa kymmenhenkinen vapaaehtoisten kuoro ja bändi. Pirkko Veijon mielestä bändi tuo messuun ilon.
Lähden kotiin hyvillä mielin. Lopputuloksena on hoidettu sielu
Myös Marja Fagerlund pitää musiikkia tärkeänä elementtinä Tuomasmessussa.
– Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen. Tykkään laulaa. On ihanaa, että voi laulaa muiden mukana.
Lopussa vietettävässä teehetkessä on mahdollisuus vaihtaa vielä ajatuksia muiden osallistujien kanssa.
– Lähden kotiin hyvillä mielin. Lopputuloksena on hoidettu sielu, Veijo sanoo.
TIESITKÖ: Tuomasmessu Jyväskylässä
- Järjestetty vuodesta 1988.
- Seurakuntalaiset merkittävässä roolissa.
- Tuomasmessuun kokoonnutaan kerran kuukaudessa Taulumäen kirkossa.
- Musiikki on keskeisessä osassa.
- Osallistujat pääsevät kulkemaan kirkossa.
- Tilaisuudet ovat luonteeltaan rentoja.