Vuorottelu- ja opintovapaa mahdollistavat työntekijöille hetken hengähdyksen työelämästä. Molemmat vapaat edistävät työssä jaksamista.
Muutaman vuoden takainen vuorotteluvapaa on ollut Kirsi Mäkiselle yksi parhaimmista ajanjaksoista kiireisen arjen keskellä.
– Olen aina pitänyt työstäni, mutta halusin hypätä pois työn, perheen ja harrastusten muodostamasta oravanpyörästä niin kauan kuin lapset vielä tarvitsivat äitiä, Palokan yhtenäiskoulussa eritysopettajana työskentelevä Mäkinen kertoo.
Lukuvuoden mittaisen vuorotteluvapaan aikana oli Mäkisen mielestä hyvä nähdä elämää muualtakin kuin koulusta käsin.
– Tuntui hyvältä heittää aikataulut pois ja tehdä sitä, mitä kulloisenakin päivänä huvitti tai olla tekemättä mitään.
Pienistä asioista iloa
Vuorotteluvapaalla Mäkinen ei kiertänyt maailmaa tai tehnyt jotakin muuta suurta ja mullistavaa. Pienet asiat toivat iloa päiviin.
– Nautin ihan hirveästi esimerkiksi mustikkaan tai puolukkaan lähtemisestä. Niistä on jäänyt rauhallisimmat ja ihanimmat muistot tuolta ajalta. Aikaa oli myös käydä katsomassa iäkkäitä vanhempiani, jotka asuvat kaukana, Mäkinen sanoo.
Huomiota arjen hyviin puoliin
Mäkinen kehuu Palokan yhtenäiskoulun työyhteisöä, oppilaita ja vanhempia. Työhön kypsyminen tai väsymys ei ollut syynä vuorotteluvapaaseen. 25 vuodessa erityisopettajan työ on kuitenkin muuttunut aika tavalla.
– Asioiden kirjaamista ja kaikkea muuta on tullut työn oheen lisää ja palavereita on entistä enemmän. Samassa ajassa pitää ehtiä enemmän.
Vuorotteluvapaan jälkeen Mäkisestä oli kiva palata takaisin töihin.
– Huomasin, miten hienoa normaali arki on ja aloin löytää siitä enemmän hyviä puolia. Vuorotteluvapaasta jäi tietynlainen levollisuus, joka on kantanut tähän päivään asti, Mäkinen vahvistaa.
Uusia ideoita opintovapaalta
Simo Peteri oli miettinyt hetken hengähdystä työelämästä jo jonkin aikaa. Toive toteutui viime keväänä, kun Peteri jäi neljäksi kuukaudeksi opintovapaalle. Opintovapaansa Peteri on jaksottanut kahteen osaan, joista toinen jakso on parhaillaan käynnissä.
Peteri työskentelee valokuvauksen opettajana Gradiassa eli entisessä Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Takana on parikymmentä vuotta opettajana. Opintovapaan tavoitteena on ollut kehittää omaa ammatillista osaamista.
Peteri kutsuu itseään opiskelijamoniottelijaksi. Taskussa on jo yrittäjäammattitutkinto viime keväältä, nyt ovat vuorossa opinnot sisustusalan ammattitutkintoa varten. Tutkinnot auttavat paitsi oman pienen sisustuskuviin keskittyvän yrityksen toiminnan kehittämisessä, myös opetuksessa, johon kuuluu niin yrittäjyyttä kuin sisustamista.
– Selkeänä päämääränä on tulla uusin eväin takaisin töihin, Peteri sanoo.
Aikaa myös joutenoloon
Irtautuminen normaalista opettajan arjesta on Peterin mukaan selkiyttänyt ajatuksia ja antanut aikaa pohtia omaa työtä ja miten sitä voisi tehdä entistä paremmin. Silti aikaa on jäänyt myös joutenoloon, sillä opintoja on voinut suorittaa aika pitkälle oman aikataulun mukaan.
– Opiskelustakin voi ottaa stressiä, mutta olen huomannut, että olen voinut niin fyysisesti kuin henkisesti paremmin.
Opintovapaa on mahdollistanut toisenkin haaveen, valokuvausnäyttelyn, toteutumisen. Automatkalla Utsjoelta Brysseliin syntyi kuvatarinoita erilaisista ihmisistä ja maisemista.
– Projektissa yhdistyi kolme mukavaa asiaa: henkilö- ja maisemakuvaaminen sekä matkanteko omalla autolla, Peteri kertoo.
Tukea työssä jaksamiseen
Kirsi Mäkisen mielestä vuorotteluvapaa on edullinen tapa tukea työssä jaksamista.
– Eläkeiän noustessa olisi entistä tärkeämpää, että kaikilla olisi mahdollisuus pitää taukoa työelämästä.
Myös Simo Peteri on yllättynyt siitä, miten suuri merkitys muutaman kuukauden opintovapaalla on ollut. Ajatukset juoksevat paremmin ja uusia ideoita syntyy helpommin.
– Millainen arvo tällaisille asioille tulisi antaa, Peteri kysyy.
Työelämän joustoista
myönteisiä kokemuksia
Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, sanoo yliopistonopettaja Armi Mustosmäki Jyväskylän yliopistosta. Työltä odotetaan entistä monipuolisempia ja mielekkäämpiä sisältöjä, mutta samaan aikaan epävarmuus työn jatkuvuudesta, kiire ja työn henkinen rasittavuus ovat lisääntyneet.
– Jatkuvat muutokset voivat uuvuttaa ja kyynistää sekä lisätä pelkoa siitä, että oma työ muuttuu sellaiseksi, mihin oma osaaminen ei enää riitä, Mustosmäki toteaa.
Menestyvät yritykset voivat kilpailla erilaisilla etuuksilla ja muilla työelämän joustoilla työntekijöiden hyvinvoinnin parantamisessa, mutta kaikilla aloilla tämä ei ole mahdollista. Samaan aikaan vuorottelu- ja opintovapaiden ehtoja on tiukennettu.
Lyhytnäköistä toimintaa
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti pitää tiukennuksia varsin lyhytnäköisenä toimintana.
– Minusta olisi fiksua, että erilaisista joustomahdollisuuksista työntekijöille pidettäisiin kiinni.
Nätti on ollut mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin vuorotteluvapaan vaikutuksia. Useimmat vuorottelijat kokivat muun muassa henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa sekä työmotivaationsa parantuneen vapaan ansiosta.
– Kokemukset olivat hyvinkin myönteisiä niin työntekijöiden, sijaisiksi palkattujen työttömien kuin työnantajien osalta. Tulokset viittaavat siihen, että vuorotteluvapaan yhteiskunnalliset hyödyt ovat varsin suuret, Nätti huomauttaa.
Jaa artikkeli: