Jussi Raukkoa ja Jenni Saloa yhdistää kaksi asiaa. Toinen on vaikuttamisen halu omassa seurakunnassa ja toinen on pohjalainen suorapuheisuus.
”Olen muuten sitä mieltä, että pitäisi olla yksi seurakunta, ei seurakuntayhtymää.”
Näitä sanoja Jussi Raukko, pitkäaikainen eri seurakuntien luottamusmies, käyttää lähes kaikissa kiinteistöjaoston kokouksissa.
”En ole isosti hengenmies, mutta haluan olla vaikuttamassa. Olen ollut päättämässä etenkin talousasioista, ja yhtymässä ne tuovat mukanaan yleensä painimista.”
Raukko muutti Myllykoskelle vuonna 1960. Hän vaikutti ensin Sippolan ja sitten Myllykosken seurakunnassa. Sen jälkeen hän toimi luottamustehtävissä Anjalankosken seurakuntayhtymässä, ja nyt pesti on Kouvolan seurakuntayhtymässä.
”Palkat vievät seurakuntien menoista 66 prosenttia, kiinteistöt 30 prosenttia. On säästettävä suurista asioista. Yhtymällä on 16 kirkkoa. Jokaisessa pidetään jumalanpalvelus, vaikka kaikki osallistujat mahtuisivat yhteen kirkkoon”, Raukko sanoo, muttei kannata kuitenkaan monen kirkon sulkemista.
”Tarvitaanko yli 20 hautausmaata? Tai 140 kiinteistöä? Entä 14 kanttoria? Jos seurakuntia olisi vain yksi, työt ja kiinteistöjen käyttö jaettaisiin järkevämmin.”
Jenni Salo muutti Kouvolaan vuonna 2010. Hän on työskennellyt johtokunnissa, Kouvolan seurakuntaneuvostossa ja viimeksi seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa.
”Olin siinä Kouvolan seurakunnan edustajana, mutta kun muutimme Valkealaan, jouduin luopumaan paikasta. Harmitti, mutta lupasin olla muuten toiminnassa mukana.”
Jos Raukon sydämenasiana on seurakuntien yhdistyminen, niin Salo on yrittänyt saada seurakuntiin tapahtumia, joihin hänen ikäistensä on helppo tulla.
”Toimintaa, johon voi mennä lasten kanssa. Sunnuntai Specialissa näkee paljon nuoria aikuisia, koska lapsille on järjestetty pyhäkoulu ja laadukas lastenhoito. Se perustuu pääosin vapaaehtoistyöhön. Seurakunnalla ei ole varaa tai halua osoittaa sinne lapsityön työntekijöitä”, luokanopettajana työskentelevä Salo ihmettelee.
”Itselleni on tärkeää, että toiminta olisi lähellä tavallista ihmistä. Ettei olisi vain superaktiiveja ja iso joukko niitä, jotka kokevat toiminnan vieraaksi.”
Seurakuntavaalit pidetään ensi syksynä. Ehdokkaat voivat päästä kannatuksensa mukaan oman seurakunnan seurakuntaneuvostoon, yhtymän kirkkovaltuustoon tai vaikkapa johtokuntiin.
”Olisi hyvä, että oma ikäluokkani ja nuoremmatkin lähtisivät ehdolle”, Salo toivoo.
Raukko jäi eläkkeelle Myllykoski Oy:n materiaalihallintopäällikön virasta. Hän myöntää, että 20-50-vuotiaita ei ole runsain mitoin pyrkimässä luottamustehtäviin.
Sekä Salo että Raukko ovat kotoisin Pohjanmaalta. Molemmat ihmettelevät, miksi Kouvolassa valitetaan asioista, muttei tehdä mitään. Se ei koske vain seurakuntaa vaan ihan kaikkea.
”Pohojalaiset pistäisivät kökän – siis talkoot – pystyyn ja hoitaisivat homman”, Raukko sanoo.
Salon pohjalaisuus on näkynyt luottamustehtävissä tiettynä suoruutena. Hän on kysellyt, miksi näin tehdään. Tai pitäisikö asia kuitenkin miettiä uusiksi?
”Täällä ollaan kovin mustasukkaisia omasta alueesta. Ulkopuolelta kun tulee, niin huomaa, että Kouvola on yksi kaupunki.”
Raukko kuvailee tyypillistä seurakunnallista päätöksentekoa sellaiseksi, että seurakunnan edustajat ovat miettineet kantansa ja valtuustossa ollaan sitten seurakunnittain samaa tai eri mieltä.
”Vaikuttamaan pystyy, tosin prosessit ovat hitaita ja kankeita. Muutos ei tapahdu niin nopeasti kuin itse toivoisi”, Salo arvioi.
”Päätöksensenteko toimii muuten aika hyvin, mutta keskustelu kiinteistöistä luopumisesta on usein vaikeaa”, Raukko sanoo ja opastaa uusia valtuutettuja.
”Älä lähde kokouksesta niin, että harmittelet, mitä olisit tahtonut sanoa. Sano asiasi kokouksessa. Jos tulet valituksi, mene heti ensimmäisessä kokouksessa puhujanpönttöön. Muuten et ehkä mene myöhemminkään.”
Millaiseksi haluat kirkkosi?
Ensi syksynä on seurakuntavaalit. Niissä seurakuntalaiset äänestävät luottamushenkilöt, jotka johtavat seurakunnan toimintaa.
Luottamushenkilöt päättävät muun muassa siitä, ketkä valitaan seurakunnan työntekijöiksi, minkälaisia kerhoja pidetään ja mihin seurakunnan rahoja käytetään.
Kiinnostaako vaikuttaminen seurakunnassasi? Vaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta. Niiden taustalla voi olla herätysliike, puolue, asuinalue tai yhteinen näkemys kuten tasa-arvon edistäminen kirkossa. Oman listan voi perustaa keräämällä vähintään 10 oman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä valitsijayhdistykseksi.
Ehdokasasettelu päättyy 17.9.2018. Ennakkoäänestysaika on 6.–10.11.2018 ja vaalipäivä 18.11.2018. Lisätietoja ehdokkaaksi ryhtymisestä on seurakuntavaalit.fi -sivustolta.
Jaa artikkeli: