Kirkon kasvatuksen teemana on #rauha. Aikuiset ovat avainasemassa siinä, millaisen toimintamallin lapset ja nuoret saavat.
#rauha on kirkon kasvatuksen teema seuraavien kahden vuoden ajan. Nuorisotyön asiantuntija Sirpa Syrjä Kirkkohallituksesta, mitä kaikkea teema pitää sisällään?
Rauha on kaikessa kirkon kasvatustoiminnassa nyt painopisteenä. Teemalla kutsutaan kirkon koko kentän ja yhteiskunnan kasvattajia rauhantekijöiksi. Aihe koskee yhtälailla aikuisia ja kirkon eri työaloja. Jokaisessa ihmisessä on kasvunvaraa näissä asioissa.
Rauha 2018-2019 pureutuu kolmeen ydinkysymykseen: mitä kristittynä oleminen on, mitä kristittynä eläminen on tässä yhteiskunnassa ja maailmassa sekä mitä on dialogi ja ymmärryksen syventyminen uskontojen, katsomusten ja mielipiteiden välillä. Kysymykset sisältävät keskustelua ja pohdiskelua mu somerauhasta, koulurauhasta, kasvurauhasta, rauhasta kotona ja perheessä, yhteiskuntarauhasta ja maailmanrauhasta, rauhasta tehdä omaa työtään sekä rauhan hengellinen pohjasta – (”Minun rauhani, sen minä jätän teille…”)
Miksi rauhan korostaminen on tärkeää juuri nyt?
Uskontojen, katsomusten ja mielipiteitten vihapuheesta olisi päästävä keskinäiseen kunnioittamiseen. Kun saa kasvuunsa tukea ja tuntee oman uskontonsa, ymmärrys lisääntyy ja on helpompaa nähdä positiivisia asioita myös toisen uskossa. Rauhassa rinnakkain eläminen ja kasvaminen on mahdollista.
Meidän tehtävämme ei ole huolehtia pelkästään Suomessa syntyneistä nuorista, vaan myös niistä, jotka ovat syntyneet muualla. Vihapuhe ja radikalisoituminen on ehkäistävissä antamalla tukea kasvamiseen ja toisten kunnioittamiseen.
Miten lapsia ja nuoria voidaan ohjata rauhan tielle?
Lapsilla on synnynnäistä suvaitsevaisuutta ja heidän elinpiiristään lähtevät linkit tulevaisuuteen. Lasten maailma on avarampi, eivät he kiinnitä huomiota esimerkiksi luokkakaverin ihonväriin. Kasvava sukupolvi on monikulttuurisempi, koska ovat pienestä pitäen oppineet elämään ja opiskelemaan yhdessä.
Jälkipolvi on peili. Vanhempien ja kasvattajien puheet ja teot vaikuttavat suhtautumiseen toisiin ihmisiin. Omia vääristyneitä asenteita ei pidä siirtää lapselle.
Miten asiaa pidetään käytännössä esillä seuraavien kahden vuoden aikana?
Rauhaan liittyvistä asioista keskustellaan lasten ja nuorten ymmärryksen tasolla. Pohdiskelun tueksi on tarjolla monenlaisia oheismateriaalia, pelejä ja tehtäväkirjoja sekä musiikkia. Nuori tarvitsee tukea ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Kyllä nuoret puhuvat, jos heitä kuunnellaan.
Kummiutta nostetaan teemavuosina esille. Miksi?
Kummi-sanalla on tänä päivänä positiivinen merkitys, monenlaisille asioille nimetään kummeja, kuten esimerkiksi koulukummeja. Kristillisen kummiuden käsitys on kuitenkin ohentunut, kummit mielletään usein vain lahja-automaateiksi. Kaste ja kummius -teemassa Kummien roolista ja merkityksestä muistutetaan, onhan kummiuden ydin lapsen kasvuprosessin ja vanhemmuuden tukemisessa.
Miten rauhan puute tai tarve näkyy nuorten ja perheitten elämässä?
Lasten ja nuorten kasvurauhaa uhkaavat tekijät nousevat useammin perhepiiristä tai lähiympäristöstä kuin globaaleista uhkista. Saako lapsi kasvuunsa tukea? Riidelläänkö kotona, osataanko tehdä sovintoa? Malli siitä, miten toisia kohdellaan, tulee omasta kasvuympäristöstä.
Aikuisten ongelmat ja pelkoa aiheuttavat uhat vaarantavat kasvamista tasapainoiseksi aikuiseksi. Vuorovaikutustaitojen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Kosiskellaanko nuoria hästägillä (#rauha)?
#-merkillä ei kosiskella ketään, se on jo yleisesti kaikkien käyttämä. Merkki ohjaa suoraan sivulle ja on lyhyt ja ytimekäs.
Rauha on kirkollisessa kielessä monimerkityksellinen sana. Millaista rauhaa itse arvostat?
Molemminpuolista kunnioitusta. Turvallista ilmapiiriä, jossa tuntee kuuluvansa yhteisöön ja kokee että toiset arvostavat minua ja he kokevat minun arvostavan heitä.
Miten itse rauhoitut?
Hiljaisuudessa, luonnon ja veden äärellä. Rukous rauhoittaa.
Jaa artikkeli: