Jyväskyläläinen fysioterapeutti Timo Vaitinen on toiminut Leijonien A-maajoukkueessa fysioterapeuttina jo toistakymmentä vuotta. Vapaa-ajalla hän liukuu itsekin mielellään jäälle. Kuvassa paikattavana Palokasta lähtöisin oleva Jokereiden Pekka Jormakka.
Miten sinusta tuli MM-joukkueen fysioterapeutti?
Olin vuonna 2003 JYPin liigajoukkueen fysioterapeuttina. Kollega Jari Rautiainen oli palaamassa maajoukkueen fysioterapeutiksi ja tarvitsi omien kiireidensä vuoksi kaveria tuuraamaan. Viisi kautta työskentelimme yhdessä, kunnes Jari jäi pois ja minä jatkoin.
Kuinka monissa arvokisoissa olet ollut mukana?
Tämän kevään kisat ovat kolmannettoista. Kolmet olympialaiset, yhdeksät MM-kisat ja yksi World Cup.
Kuinka paljon tehtävä työllistää sinua kauden aikana?
MM-kisat kymmenen, olympialaiset tai World Cup kolmetoista viikkoa.
Milloin työsi on kiireisintä?
Kiireisin hetki on yleensä tunti ennen pelin alkua, kun pelaajat valmistautuvat alkulämmittelyyn. Varsinkin jos on paljon teippauksia ennen pukemista. Pyrin kuitenkin sopimaan aikataulun jo etukäteen niin, ettei kenenkään tarvitsisi odottaa.
Mitä kaikkea tehtäviisi kuuluu?
Normaalit fysioterapeutin tehtävät. Liikehoidot, teippaukset ja myös hieronnat, vaikka joukkueessa on hierojakin. Tarvittaessa fysikaaliset hoidot ja akupunktio. Lisäksi autan tarpeen vaatiessa huoltajia kopin laitossa.
Ehditkö seurata paikan päällä itse otteluita?
Omaa peliä pystyy jonkin verran seuraamaan. Tärkeintä on kuitenkin huomioida mahdolliset loukkaantumiset ja reagoida niihin. Pari kertaa olen katsonut finaalin, kun omat pelit ovat jo loppuneet pronssiotteluun.
Kuluvalla kaudella on nähty rajuja taklauksia. Mitä fysioterapeuttina ajattelet niistä?
Mielipiteeseeni ei vaikuta se, että olen fysioterapeutti. Arvostan jääkiekossa ennen kaikkea taitoa, ja taitoon kuuluu myös taklaaminen oikein, puhtaasti ja vastustajaa kunnioittaen. En kannata taklauksia, joilla aiheutetaan päävammoja, vaikka ne olisivatkin sääntöjen mukaisia.
Tarkoitushakuinen toisen vahingoittaminen ei mielestäni kuulu jääkiekkoon.
Jääkiekkoilijoiden yleisimmät hoitoa tarvitsevat vammat?
Iskuvammat ovat yleisimmät, mutta niistä selvitään yleensä jääpusseilla. Vakavammista vammoista varmaankin polven ja olkapään vääntövammat ovat tyypillisimpiä. Pään alueen vammat ovat sitten yleensä lääkärin alaa.
Miksi pelaajien krempoista vaietaan?
Yksinkertaisesti siksi, ettei vastustaja saa tietää pelaajan heikkoa kohtaa. Minulla on vaitiolovelvollisuus asiakkaistani ja asiakkaitteni tiedoista, joten miksi jääkiekkoilijan kohdalla pitäisi poiketa siitä.
Miten huollat omaa kroppaasi?
Pelaan parissa harrasteporukassa jääkiekkoa ja pyöräilen työmatkat ympäri vuoden. Kesäisin pelaan tennistä silloin kun ehdin. Lisäksi venyttelen melko säännöllisesti. Aikaisemmin urheilin enemmänkin ja harrastin useita lajeja, mutta viisi ja puoli vuosikymmentä ja viisi leikkausta ovat rajoittaneet lajivalikoimaa.
Mikä on palkitsevinta työssäsi?
Aina kun pystyy auttamaan pelaajaa kuntoutumaan tai mahdollistamaan pelaamisen pienemmällä kivulla voi olla tyytyväinen, mutta isossa kuvassa palkitsevinta on olla osa joukkuetta. Moni pelaaja on sanonut peliuran jälkeen, että kaipaa eniten sitä koppielämää. Omalla kohdallanikin kaipaan JYPin ajoista juuri sitä ja niitä ihmisiä siellä.
Onko maajoukkueessa tilaa huumorille?
Todella paljon. Siinä on varmaan yksi iso tekijä ja voimavara menestyvälle joukkueelle.
Mikä on ikimuistoisin hetki maajoukkueessa?
Se kun ajettiin bussilla Kauppatorille Bratislavan kisojen kultajuhlissa 2011 ja näki sen tihentyvän ihmismeren. Ikimuistoisena aikana nimeäisin viime syksyn World Cupin Torontossa, missä jääkiekko on jotain todella suurta.
Lätkäillassa kannustetaan Suomi voittoon Yhteisvastuulätkää on tarjolla Vaajakosken kirkolla lauantaina 13.5. klo 13, kun Suomi kohtaa Norjan MM-kisoissa. Kisaeväät löytyvät puffetista.Jaa artikkeli: