Yhteiskuntapuun ylälatvoissa pesii pieninä yhteisöinä sotekieli. Pilkkunillittäjä lisää pilkut jopa kirjaston kirjoihin.
Innokas lintubongari Ilona Paajanen Kotimaisten kielten keskuksesta on löytänyt lintuja sosiaalisesta mediasta. Somesta löytyy suomen kieltä huolellisesti käyttävä kirjasieppo ja hänen vastakohtansa puhekaani, joka visertää Facebookissa ja Twitterissä kirja- ja puhekielen rajoja ylittäen. Englantiainen puolestaan sulloo kaikkialle englanninkielisiä termejä.
Sotakieli rikkoo reviirirajat ja hyppii Faceseinältä toiselle vihapuhetta ripotellen. Emojintu käyttää teksteissään hymyileviä, silmää vinkkaavia tai kyynelehtiviä emoji-kuvia. Murrekurkku-uikkuja on monta pesintäalueen mukaista alalajia. Yksi viljelee siuta ja miuta, toinen määtä ja säätä
Minä lisään listalle pilkkunillittäjän, joka lukee kirjoja punakynä kädessään ja lisää puuttuvat pilkut kirjastonkin kirjoihin. Tuttavapiirissäni pesii punapäänarsku, joka kiihtyy jokaisesta yleisönosastotekstistä ja Lyhyet-palstan kommentista, joiden kirjoittaja on eri mieltä hänen kanssaan. Yhteiskuntapuun ylälatvoissa pesii pieninä yhteisöinä sotekieli. Itse olen käki, joka hyödyntää toisten tekstejä. Anteeksi, Ilona Paajanen.
Älä lunni siellä suojatiellä
Moni linnun nimi on verbin käsky- tai kieltomuoto. Jokainen suomalainen tajuaa, mitä tarkoittaa kurki, leivo tai kuovi. Tilhi on hämärämpi juttu. Ystäväni väitti, että tilhiminen on sitä, kun puserosta leikataan pois häiritsevästi kutittava pesuohjelappu. Samaa voi tarkoittaa myös verbi tikliä.
Älä närhi! kieltää puhumasta perheenjäsenelle epäystävällisen vinoilevaan sävyyn.
Suojatiellä tahallisen hitaasti etenevä ihminen lunnii. Vaatekaupan näyteikkunoita ihailevalle ystävälle voi sanoa, että on kiire, älä enää tylli siellä.
Nolon erikoisesti pukeutuvaa kaveria neuvotaan, että sun kannattais vähän tavia vaatteitasi. Kevätauringossa sirriminen ei tee hyvää: Älä sirri vaan laita aurinkolasit päähäsi.
Jaa artikkeli: