Senegalin luterilaisen kirkon johtajan Latyr Dioufin mielestä kirkon yhteiskunnallinen merkitys kiteytyy sen kokonaisvaltaisessa palvelutehtävässä.
Syyskuun alussa Jyväskylän seurakunnan vieraaksi saapuva Senegalin luterilaisen kirkon johtaja Latyr Diouf odottaa innolla ensimmäistä Suomen-vierailuaan.
– Haluan kertoa suomalaisille kirkkomme elämästä ja solmia ystävyyssuhteita seurakuntalaisten kanssa, Diouf sanoo.
Senegalin luterilaisen kirkon sihteerinä ja myöhemmin pastorina toiminut Latyr Diouf, 57, valittiin kirkon johtoon kaksi vuotta sitten. Uusi tehtävä ei ole tuonut yllätyksiä, joskin hallinnon runsaus teettää työtä ja asioiden ratkaisemista on pitänyt opetella.
– Muslimienemmistöisessä maassa eläminen ei tarkoita, että kirkkoamme vainotaan tai paheksutaan. Senegalin valtio takaa kaikille uskonnonvapauden, Diouf toteaa.
Kirkkonsa ajankohtaisina haasteina Diouf mainitsee taloudellisen vastuun kantamisen kirkon työntekijöistä, rakenteilla olevan kirkon valmistumisen ja kirkon hallintokeskuksen muuton. Tavoitteena on myös laajentaa julistustyötä maan itä- ja eteläosiin.
Merkittävän muutoksen tuo se, että kirkon suurin tukija, Suomen Lähetysseura, lakkauttaa taloustukensa vuoteen 2028 mennessä. Taloustuen päättyminen on osa Lähetysseuran talouden sopeuttamistoimia. Se kannustaa senegalilaiskirkkoa yhä kasvattamaan omavaraisuuttaan. Yhteys suomalaisten kanssa jatkuu ja Diouf iloitsee siitä, että muutoksen ajankohta tuli hyvissä ajoin kirkolle tietoon.
Latyr Diouf on kiitollinen suomalaisten tuesta kirkkonsa työlle. Sen avulla on esimerkiksi voitu kääntää Raamattu sereerin kielelle, jota suurin osa kirkon jäsenistä puhuu.
Kirkon yhteiskunnallinen merkitys kiteytyy Dioufin mukaan sen kokonaisvaltaisessa palvelutehtävässä, jossa vastataan ihmisen sosiaalisiin, henkisiin ja fyysisiin tarpeisiin.
– Siksi kirkolla on kummilapsi- ja diakoniatyötä ja olemme mukana kyläyhteisöjen kehittämishankkeissa, hän sanoo.
Ilmastonmuutos näkyy länsiafrikkalaisessa Senegalissa, kuten monessa muussakin maassa Afrikassa. Muutokset vaikuttavat myös kirkon jäsenten elämässä.
– Ilmastonmuutos aiheuttaa sateen niukkuutta ja ruuan puutetta. Eroosio etenee rannikolla ja maaperä suolaantuu viljelyskelvottomaksi. Jotkin puu-, eläin- ja lintulajit ovat kadonneet, Diouf kertoo.
Mikä tekee kirkon johtajan onnelliseksi?
– Ajatus ja näky siitä, että meillä on taloudellisesti itsenäinen kirkko, jolla on dynaamisten ja pätevien pastorien johtamia seurakuntia eri puolilla Senegalia.
Latyr Diouf saarnaa sunnuntaina 1.9. kello 10 Palokan kirkossa, jossa toimitetaan messu senegalilaisen liturgian ja musiikin mukaisesti. Mukana ovat Senegalissa lähetystyössä ja Jyväskylässä pitkään työskennelleet papit Teija ja Raimo Laine. Sunnuntaina kello 15 Diouf osallistuu lähetysjuhlaan Keltinmäen kirkolla. Lauantaina 31.8. Dioufin voi tavata lähetysillassa Tikkakoskella Sarpatin leirimajalla kello 16.
Senegal
- väkiluku 18,8 miljoonaa
- tärkein elinkeino maatalous
- noin 56 prosenttia kansasta osaa lukea
- muslimeita 97 prosenttia, kristittyjä 2,7, joista valtaosa roomalaiskatolisia
- Senegalin luterilaisessa kirkossa on jäseniä noin 8 000 ja se on perustettu vuonna 1987
- Lähteet: CIA World Factbook, LML
Tiesitkö?
Jyväskylän seurakunta tukee kirkon työtä yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa:
- kouluttamalla kirkon työntekijöitä
- kehittämällä lapsi-, nuoriso- ja musiikkityötä
- vahvistamalla kirkon keskushallintoa
- rakentamalla kirkkoa Fatickiin
- tukemalla nimikkolähetti Hilde Pacon työtä hankehallinnon asiantuntijana raamatun-käännöstyön, syrjittyjen ihmisryhmien koulutuksen, kirkon toiminnan kehittämisen ja äidinkielisen opetuksen vahvistamisen hankkeissa