Kirkolliskokoukseen kolme edustajaa Jyväskylästä

Kolme jyväskyläläistä tulevaa kirkollisvaaliehdokasta

Edustajapaikan sai kaksi jyväskyläläistä maallikkoa ja yksi pappi, ja kaikki kolme valittiin Avara kirkko -listalta.

Liisa Kuparinen, 41 (vasen kuva)
Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuutettu, kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori, ICT-ammattilainen

Tuulia Kuntsi, 58 (kuva keskellä)
Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuutettu, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan puheenjohtaja, apulaisrehtori

Riku Bucht, 47 (oikea kuva)
Itäisen alueen johtava pappi, Jyväskylän seurakunta

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousedustajat seuraavalle nelivuotiskaudelle valittiin 13. helmikuuta. Riku Bucht valittiin pappisedustajaksi arvalla, koska hän sai saman äänimäärän Kalle Hiltusen kanssa.

– Olisin iloinnut myös kaverin puolesta. Kollegojen luottamuksesta olen kiitollinen, kun 319 hiippakunnan pappia äänesti ja 22 heistä minua, Bucht sanoo.

Lapuan hiippakunnan pappis-edustajista kaikki neljä valittua ovat nyt miehiä. Buchtin mielestä olisi voinut mennä toisinkin, koska tulos oli muutamasta äänestä kiinni.

Pappien vaalissa Avara kirkon kannatus oli Lapuan hiippakunnassa samaa luokkaa kuin viime kerralla, mutta maallikoiden osalta ryhmittymä vahvisti asemiaan. Kirkolliskokoukseen näyttää nyt muodostuvan liberaalin suunnan niukka enemmistö. Kaikki kolme jyväskyläläistä tulevaa kirkolliskokousedustajaa painottavat, että tietyt päätökset vaativat jatkossakin määräenemmistön.

– Asioita on ajettava neuvotellen, koska opillisissa kysymyksissä 25 prosenttia äänistä riittää kaatamaan aloitteen, Bucht huomauttaa.

Hän toivoo, että ratkaisumalleja ja halukkuutta tinkiä näkökannoista löytyy, eikä kirkko kärsisi liikaa sisäisistä erimielisyyksistään.

– Loppujen lopuksi meitä yhdistää paljon enemmän ja suuremmat asiat kuin erottaa.

Edustajapaikkansa uusinut Tuulia Kuntsi näkee, että joitakin asioita on nyt mahdollista saada paremmin eteenpäin, mutta muita kunnioittavaa keskustelua tarvitaan.

– Arvot rakentuvat jokaisella eri teitä, ja voimme päätyä samasta asiasta eri päätelmiin. Tuskin koskaan pääsemme siihen, että kaikki ajattelisimme samoin – ja juuri se on kirkon rikkaus, hän luonnehtii.

Ensikertalaisena valituksi tullut Liisa Kuparinen haluaa rakentaa yhteyttä eri tavoin ajattelevien kanssa, koska kirkon sisältä löytyy vahvoja vastakkaisia näkemyksiä kirkon uudistamisesta.

– Vahvasti vastakkaista mieltä olevat todennäköisesti pitävät omat näkemyksensä, mutta löytyy myös ei niin jyrkästi ajattelevia, hän sanoo.

Tasa-arvoinen avioliitto puhuttaa myös seuraavalla istuntokaudella. Sen edistämiseen ovat sitoutuneet kaikki Avaran kirkon listalle asettuneet.

– Juuri kirkon uudistamishalun vuoksi olemme saaneet laajan listan ehdokkaita. Se ja saamamme kannatus osoittaa osaltaan kysymyksen tärkeyttä, Kuparinen sanoo.

– Kysymys on kirkon tulevaisuuden, uskottavuuden ja jäsenmäärän kehityksen kannalta aivan oleellinen – ja myös siksi, että nuoret tuntisivat edelleen voivansa kuulua kirkkoon.

Kuparinen toivoo, että jokaiseen hiippakuntaan saadaan yhtäläinen mahdollisuus vihkiä seurakunnan tiloissa myös saman sukupuolisia pareja, koska nyt tilanne vaihtelee.

– Oikeus vihkimiseen ei saisi olla kiinni siitä, miten yksittäisen seurakunnan kirkkoherra tai hiippakunnan piispa on asiaa linjannut. Tarvitaan kirkolliskokouksen määrittelemä yhtenäinen, salliva ja kaikkia kunnioittava linja.

Tulevat kirkolliskokousedustajat pitävät myös välttämättömänä luoda suuntaviivoja seurakuntien rakenneuudistusta varten.

– Kuluneella kaudella jo ennakoitiin asiaa. Halutaan, että kirkko ja seurakunnat olisivat kestävämpiä kohtaamaan tulevaisuuden haasteet, kuten vähenevän jäsenmäärän ja tiukkenevan talouden haasteet, Kuntsi kertoo.

Kuparinen nostaa esiin myös tarpeen pitää esillä ilmasto- ja ympäristöasioita. Hiilineutraali kirkko -strategia vaatii lisätoimenpiteitä ja jatkosuunnitelmia sekä kokonaiskirkollista tukea ja ohjausta.

Kirkolliskokouksen täysistunto kokoontuu toukokuussa ja marraskuussa viiden päivän ajan. Lisäksi työskennellään valiokunnissa, joissa valmistellaan asiat täysistuntoa varten.

Kirkolliskokous

  • Kirkon ylin toimielin käsittelee kirkon oppia, kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Sen toimikausi on neljä vuotta.
  • Kirkolliskokoukseen valittiin 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Maallikkoedustajien vaalissa äänestivät Jyväskylässä kirkkovaltuuston luottamushenkilöt. Pappisedustajien vaalissa äänioikeutettuja olivat hiippakunnan papit.
  • Jyväskylän seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan, jonka jäsenmäärä oikeuttaa 11 edustajanpaikkaan. Heistä kolme valittiin Jyväskylästä.
  • Uusia edustajia valittiin 60 eli 63 %. Jatkamaan valittiin 34.
  • Miesedustajia valittiin 49 (2020 vaaleissa 53) ja naisia 45 (2020 42). Keski-ikä pysyi samana, 54 v.
  • Uusi kirkolliskokous kokoontuu ensi kertaa Turussa 13.–17. toukokuuta.
Jaa artikkeli: