Petäjävesi, Joutsa, Toivakka ja Hankasalmi liitetään osaksi Jyväskylän seurakuntaa vuoden 2025 alusta, jos Kirkkohallitus hyväksyy seurakuntaliitokset.
Mitä mieltä olet seurakuntaliitoksista?
Leena Kaskismaa, Jyväskylä (vasen kuva) – Varmaan välttämätöntä. Muutoksia tarvitaan, koska ikäluokat pienenevät ja ihmisiä kuuluu vähemmän kirkkoon. Voivat tuoda joustavuutta henkilöstöresursseihin. Sinikka Ryhänen, Jyväskylä (kuva keskellä) – Minulle liitokset kävisivät ihan hyvin. En pelkää Jyväskylän seurakunnan palvelujen puolesta. Pienemmille seurakunnille liitos on tärkeä, jotta ne pysyisivät hengissä. Mikamatti Puranen, Jyväskylä (kuva oikealla) – Seurakuntaliitokset eivät herätä minkäänlaisia ajatuksia. Tuskin Jyväskylässä suurempia vaikutuksia, ellei henkilökuntaa vähennetä. Enemmän vaikuttaa maakunnissa.
Suomen suurin seurakunta kasvaa entisestään, jos seurakuntajaon uudistaminen Keski-Suomessa etenee suunnitellusti. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli esittää Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakuntien lakkauttamista ja liittämistä Jyväskylän seurakuntaan, jonka jäsenmäärä kasvaisi liitosten myötä jo yli sadantuhannen.
Mitä tehokkaammin seurakuntaliitokset etenevät, sitä vähemmän jää aikaa epävarmuudessa vellomiselle.
Mikäli Kirkkohallitus hyväksyy tuomiokapitulin aloitteen, seurakuntaliitokset toteutuvat jo ensi vuoden alusta lukien. Laajenevan seurakunnan nimenä säilyisi Jyväskylän seurakunta.
Seurakuntaliitosselvityksessä mukana olleet Muurame ja Uurainen jäävät liitoksen ulkopuolelle.
– Mitä tehokkaammin seurakuntaliitokset etenevät, sitä vähemmän jää aikaa epävarmuudessa vellomiselle, tuomiokapitulin lakimiesasessori Tuomas Hemminki viestittää.
Seurakuntajaon uudistaminen on edennyt vauhdilla liitosselvityksestä tuomiokapitulin esitykseen.
Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Liisa Kuparinen myöntää, että aikataulu on hurja, mikäli liitokset toteutuvat vuodenvaihteessa.
– Toisaalta muutos on ollut näköpiirissä jo pitemmän aikaa. Reilu vuosi sitten Jyväskylän seurakunnassa toteutetussa organisaatiouudistuksessa jo varauduttiin mahdollisesti toteutuviin liitoksiin.
Kyse on vastuunkantamisesta ja pienten seurakuntien auttamisesta – siis myös lähimmäisenrakkaudesta.
Nykyisen alue- ja lähikirkkomallin on ajateltu parhaiten palvelevan tilanteessa, jossa Jyväskylän seurakuntaan liittyy uusia alueita.
Jyväskylän seurakunta pärjäisi Kuparisen mukaan hyvin ilman liitoksiakin. Muutos ei ole aina toivottu, sillä se myös rasittaa. Seurakunnassa ymmärretään kuitenkin pienten seurakuntien ahdinko talouden kiristyessä ja jäsenmäärän vähentyessä.
– Kyse on vastuunkantamisesta ja pienten seurakuntien auttamisesta – siis myös lähimmäisenrakkaudesta, Kuparinen muistuttaa.
– Hallintoa keskittämällä pyritään siihen, että toiminta pystyttäisiin säilyttämään lähellä seurakuntalaisia myös pienissä seurakunnissa.
Kuparinen arvioi, ettei muutos ole kovin merkittävä Jyväskylän nykyisten seurakuntalaisten näkökulmasta. Palvelut ja toiminta säilyvät kuten tähän asti.
– Kirkollisveroprosentin nostamiseen tulee paineita, mutta selvitämme voisiko noston välttää.
Jos muutokseen liittyy huolia ja toiveita, niitä myös kuullaan.
Kevään aikana järjestetään kuulemisia, joissa seurakuntalaisilla on mahdollisuus kertoa näkemyksiään seurakuntajaon uudistamisesta.
– Jos muutokseen liittyy huolia ja toiveita, niitä myös kuullaan. Kannustan ottamaan yhtyettä, Kuparinen sanoo.
Seurakuntajakoselvitys käynnistyi vuonna 2022 alun perin Toivakan ja Joutsan seurakuntien aloitteesta. Molemmissa seurakunnissa jäsenmäärä vähenee ja talous on ollut useana vuonna alijäämäinen. Joutsassa taloutta rasittavat myös lukuisat kiinteistöt, joiden korjaamiseen seurakunnalla ei ole varaa. Selvityksen mukaan liitos turvaisi parhaiten seurakuntatoiminnan jatkumisen.
– Seurakuntalaisista monet tiedostavat, että tilanne on vaikea. Jos katsotaan realistisia lukuja, niin eihän tulevaisuus kovin hyvältä näytä itsenäisyyden kannalta, Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Teuvo Jaakkola myöntää.
Liitos Jyväskylään herättää myös epäilyksiä. Jaakkola arvelee, että muutosvastarintaakin on odotettavissa.
– Moni seurakuntalainen pohtii, miten palvelut säilyvät jatkossa. Järjestetäänkö jumalanpalveluksia ja miten toimistoasiat hoituvat, Jaakkola sanoo.
Myös Toivakassa aloitteen nopea eteneminen hämmentää.
– Nyt pohdimme, onko meillä muuta mahdollisuutta kuin liittyä Jyväskylän seurakuntaan. Vääjäämättä kehityssuunta on sellainen, että pienillä seurakunnilla on liitos edessä, Toivakan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Arja Koriseva-Karmala toteaa.
Toivakassa seurakuntaliitos ei saa varuksetonta kannatusta.
– Uskon, että kaikki haluaisivat pitää kynsin hampain kiinni seurakunnan itsenäisyydestä, mutta ymmärrämme myös, että tarvitsemme leveämpiä hartioita ylläpitämään seurakuntalaisille tärkeitä palveluja.
Koriseva-Karmala toivoo, että mahdollinen liitos nähtäisiin enemmän positiivisena voimavarana kuin uhkana.
Varmaan äänekkäimpiä ovat ne, jotka vastustavat liitosta.
– Yhdessä olemme enemmän, hän muistuttaa.
Petäjävedellä on tahtotila jatkaa itsenäisenä seurakuntana.
– Selvityksen tulokset on käytävä tarkkaan läpi ja harkittava, onko meillä taloudellisia edellytyksiä jatkaa itsenäisenä, Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hannele Oikarinen sanoo.
Mielipiteet jakautuvat seurakunnassa puolesta ja vastaan.
– Varmaan äänekkäimpiä ovat ne, jotka vastustavat liitosta.
Seurakunnan taloustilanne on selvityksen mukaan erittäin vaikea. Henkilöstöä ei voi vähentää, eikä veroprosenttia nostaa. Taloutta rasittavat edessä olevat monet korjaushankkeet. Myös Unescon maailmanperintökohde, Petäjäveden vanha kirkko, vaatii jatkuvaa taloudellista panostusta.
Suurempi seurakunta helpottaisi kiinteistöjen hoitamista ja henkilöstön sijaistuksia.
– Toisaalta pelätään, miten käy vahvan talkoohengen, jos seurakuntaa ei koeta enää omaksi, Oikarinen pohtii.
Tuomiokapitulin aloitteessa seurakuntajaon uudistaminen nähtiin tarpeellisena myös Hankasalmen seurakunnan osalta. Voimakas jäsenmäärän lasku tulevina vuosina muihin seurakuntiin verrattuna oli yksi painava syy, miksi Hankasalmi lisättiin mukaan seurakuntajaon
uudistamiseen. Seurakunnassa aloitetta ei purematta niellä.
– Edellisissä seurakuntavaaleissa saimme selvän viestin siitä, että enemmistö seurakuntalaisista haluaa kehittää Hankasalmea itsenäisenä seurakuntana. Elävä ja toimiva seurakunta on meille tärkeä arvo, Hankasalmen seurakunnankirkkovaltuuston puheenjohtaja Markku Laitinen sanoo.
Seurakunnan taloudellinen asema on hyvä, vaikka talous on kiristymässä.
– Seurakunnalla ei ole velkaa, mutta kassavaroja noin miljoona.
– Emme kuvittele, että tässä on helppoja ratkaisuja olemassa. Helpointa olisi nostaa kädet pystyyn ja liittyä Jyväskylän seurakuntaan.
Laitista harmittaa, että selvitys ei avaa sitä, mitä liitoksen jälkeen tapahtuu.
– Se jää nähtäväksi. Olisi tärkeä selvittää myös se, miten seurakunnat voisivat säilyä itsenäisinä, mutta lisätä keskinäistä yhteistyötä.
Aloite seurakuntajaon uudistamisesta Keski-Suomessa:
- Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakunnat lakkautettaisiin 31.12.2024 ja liitettäisiin Jyväskylän seurakuntaan 1.1.2025 lukien.
- Seurakunnan alueena olisi Jyväskylän kaupungin sekä Joutsan, Luhangan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen kuntien alueet.
- Laajenevan seurakunnan nimi olisi Jyväskylän seurakunta.
- Seurakuntien kirkkovaltuustot toimittavat lausunnot tuomiokapitulille 17.4.2024 mennessä.
- Jos asia etenee, Kirkkohallitus päättää seurakuntajaon uudistamisesta kesäkuussa.
Haluatko sanoa mielipiteesi seurakuntajaon muutoksesta?
Jyväskylän seurakunta valmistelee lausuntoa ehdotettuun seurakuntajaon muutokseen. Lausunnon valmistelua varten voi asiasta kirjoittaa palautetta 21.3.2024 mennessä osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi/palaute.
Lisäksi seurakuntamme lähikirkkoalueilla järjestetään maaliskuun aikana kaikille avoimia kuulemistilaisuuksia.
Joutsan, Petäjäveden, Toivakan, Hankasalmen ja Jyväskylän seurakuntien jäsenet voivat ottaa tuomiokapitulille kantaa muutokseen 1.3.2024 asti. Kannanoton on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lisätietoa osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi.
Osoite kannanoton toimittamiseksi kapitulille:
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli
PL 160, 60101 Seinäjoki
lapua.tuomiokapituli@evl.fi