Vuoden 2024 Yhteisvastuukeräys keskittyy nuorten elämänhallinnan ja mahdollisuuksien parantamiseen. Varat kerätään syvää yksinäisyyttä kokevien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi.

TEKSTI SAARA TUOMELA KUVA MATTI HAUTALAHTI

Nuorisotyönjohtaja Pete Ketola ja nuorisotyönohjaaja Janna Renko kertovat, että seurakunnan nuorisotyö tekee paljon jalkautuvaa auttamistyötä. Esimerkiksi jokaiselle Seinäjoen koululle on nimetty oma työntekijä seurakunnassa.

Viime vuosina Yhteisvastuukeräyksen kohderyhmänä ovat olleet nuoret. Nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin varat halutaan kohdentaa nuorten hyväksi.

Vuonna 2024 Yhteisvastuukeräyksessä kerätyt varat käytetään haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten ja heidän mahdollisuuksiensa tukemiseen. Kotimaassa tuotot ohjataan Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien ja HelsinkiMission avulla yksinäisille nuorille.

Kirkon Ulkomaanapu ohjaa varat kansainväliseen apuun. Tänä vuonna ulkomaan osuus kerätään Ugandan lasten ja nuorten koulutuksen mahdollistamiseen. Työtä tehdään kuudella pakolaisasutusalueella.

Seinäjoen seurakunnan nuorisotyönjohtaja Pete Ketola ja nuorisotyönohjaaja Janna Renko ovat olleet viime aikoina huolissaan nuorista. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat näkyvät nuorten keskuudessa. School to Belong -yksinäisyyskyselyn perusteella yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoista noin 14 % kokee yksinäisyyttä.

– Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosina. Vaikka minulla on vielä melko lyhyt ura, olen huomannut, että ne ovat lisääntyneet viidessä vuodessa, Renko kertoo.

Entisestään huoli alkoi kasvaa korona-aikana. Tiukat rajoitukset muiden ihmisten tapaamisesta vaikuttivat erityisesti nuoriin ja niihin, jotka kokivat jo valmiiksi yksinäisyyttä.

– Silloin se kulminoitui niin, ettei edes saanut tavata muita, Ketola muistaa.

– Se puhkaisi kuplan, jossa nuoret olivat olleet jo pidemmän aikaa, Renko lisää.

Toiveeseen vastattiin

Lähes heti pandemiakriisin jälkeen lähelle tuli sota. Pahuus ja julmat teot alkoivat hyppiä nuorten silmille sosiaalisen median kanavista. Pelko, huoli ja epävarmuus kasaantuivat.

– Kyllä tällaiset kriisit näkyvät nuorissa. Muistan, kun yritin sanoa heille, että älkää selatko nyt TikTokia kovin paljon. Siellä voi tulla mitä tahansa vastaan. Vanhemmilla ja muilla aikuisilla on iso työ saada pidettyä pakka kasassa, Renko tietää.

Seurakunnan nuorisotyön piiriin on kantautunut nuorten huoli mielenterveyspalveluiden pitkistä jonoista ja ruuhkautuneisuudesta. Muutaman kuukauden odotusaika voi olla vahingollinen, jos avuntarve on suuri.

– Nuorilta kuulee koko ajan, että mielenterveyspalveluihin on pitkät jonot. Heillä on selvästi tarve päästä puhumaan jollekin. Seinäjoen seurakunnassa toimivasta nuorten vaikuttajaryhmästä tulikin toive, että kiinnittäisimme enemmän huomiota nuorten mielenterveyskysymyksiin, Renko kertoo.

Niin syntyi Seinäjoen seurakunnan Walk in talk, matalan kynnyksen keskusteluapu, johon voi tulla ilman ajanvarausta anonyymisti. Toiminta käynnistyi ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa opiskelleen Piia Männistön aloitteesta. Keskusteluavun tarjoaminen aloitettiin lokakuussa 2022.

Ketola kertoo, että vuoden 2024 Yhteisvastuukeräyksessä kerätyillä varoilla Seinäjoen seurakunnan nuorisotyö panostaa muun muassa entistä enemmän Walk in talk -toimintaan.

– Itse toiminta ei syö paljon rahaa, mutta satsaamme henkilökunnan lisäkoulutukseen, konseptin profilointiin ja markkinointiin. Kaikki työntekijämme ovat jo lähtökohtaisesti kohtaamisen ammattilaisia, mutta asioiden terävöittäminen voi kuitenkin olla tarpeen, Ketola avaa.

Kannattaa murehtia ääneen

Nuoret kaipaavat selkeästi keskusteluyhteyttä. Ketola kertoo, että 2023 keväällä Walk in talk -keskusteluissa kävi aktiivisesti nuoria.

Renko muistuttaa, ettei asian tai ongelman tarvitse välttämättä olla maailman suurin, vaan pienetkin asiat voi tulla jakamaan luotettavalle aikuiselle.

– Muistan omassa nuoruudessani ajatelleeni, etteivät asiat ole vielä tarpeeksi huonosti, että voisin mennä puhumaan. Sitä vähättelee nuorena aika paljon omia murheitaan. Myöhemmin olen havahtunut siihen, että olisi voinut päästä vähän helpommalla, jos olisi käynyt juttelemassa, Renko sanoo.

Keskusteluissa nuorten yleisiksi huolenaiheiksi on noussut yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien lisäksi haasteet ihmissuhteissa. Ongelmia voi olla esimerkiksi perheessä tai kaveripiirissä.

Ketola tietää, että jo yksi keskustelukerta voi auttaa. Pelkästään siitä voi olla apua, että asian sanottaa ja joku kuulee sen.

– Olen aina sanonut, että kannattaa murehtia ääneen. Pienet asiat voivat helposti kasaantua ja paisua isoiksikin. Sitten koulunkäynti kärsii ja poissaoloja kertyy. Kohta ei enää tavata ihmisiä, minkä seurauksena sosiaalisuus jää vähitellen ja vaarana on syrjäytyminen, Ketola kertoo.

Keskusteluapu ja nuorten aito kohtaaminen ovatkin ennaltaehkäisevää auttamista, millä voidaan välttää vakavampia ongelmia ja seurauksia.

Seinäjoen seurakunta on käyttänyt aikaisempien vuosien Yhteisvastuukeräyksen varoja muun muassa Saapas-toimintaan, joka on jalkautuvaa nuorten parissa tehtävää auttamistyötä. Vuoden 2024 Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 4.2.2024 ja kestää vuoden loppuun saakka.

”Emme voi pelastaa kaikkien nuorten koko elämää, mutta tällä voi olla merkitys yhden nuoren koko elämälle.”

Keskusteluapua nuorille matalalla kynnyksellä

Seinäjoen seurakunnan järjestämä Walk in talk tarjoaa maksutonta matalan kynnyksen keskusteluapua, joka on suunnattu 13–29-vuotiaille. Keskusteluapua on tarjolla Nuorisokahvila Kismuksessa sunnuntaisin klo 15–18 ilman ajanvarausta. Tapaamisessa ei tarvitse kertoa omaa nimeään tai asuinpaikkaansa, vaan keskustella voi anonyymisti. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia.

– Toiminnan ideana on nimensä mukaan, että nuori voi vain kävellä sisään ja tulla keskustelemaan kuulumisistaan tai huolistaan. Olemme siten yrittäneet tehdä kynnyksen mahdollisimman matalaksi. Halutessaan keskustelulle voi myös sopia ajan, mikäli se tuntuu helpommalta, kertoo nuorisotyönjohtaja Pete Ketola.

Kismuksella nuorten kanssa keskustelevat seurakunnan nuorisotyön ammattilaiset sekä vapaaehtoiset ratkaisukeskeiset lyhytterapeutit ja -terapeuttiopiskelijat. Paikalla on läsnä yleensä kaksi työntekijää.

Yksi keskustelukerta kestää noin 45 minuuttia. Ketola painottaa, että jo yhdestäkin keskustelusta voi olla suuri apu. Paikalle voi silti tulla toistekin, jos on tarvetta.

– Tutkimuksissa on todettu, että jo yhdestä keskustelunavauksesta on apua. Yksikin kerta voi auttaa, kun kipu on sanottu ääneen. Yleisiä nuorten huolenaiheita ovat esimerkiksi perhe- ja kaverisuhteiden haasteet sekä opiskeluun ja tulevaisuuteen liittyvät kysymykset.

”Yksikin keskustelukerta voi auttaa, kun kipu on sanottu ääneen.”

Jaa artikkeli: