”Jumala on aina valmis ottamaan lapsensa vastaan,” vakuutti pikaluistelija, kansanedustaja Mika Poutala Kuusankosken seurakunnan miesten illassa.
– SUURIN este miesten uskoon tulemiselle on se, etteivät he kuule evankeliumia. Sen kertominen on meidän tehtävä, tapahtuipa se sitten sählyvuorolla tai vaikka saunassa, sanoo entinen pikaluistelija, nykyinen kansanedustaja Mika Poutala. Vierailu oli keskeinen osa Kuusankoskella lokakuun lopulla pidettyä miesten tapahtumaa.
Totuus Mikan mukaan on, että todellinen miehuus on monelta hukassa. Ei ole saatu omalta isältä riittävää miehen mallia. Tilalle on päässyt hiipimään itsekkyys. Se vaikuttaa pitkälle, usein läpi elämän.
Lääkkeeksi ongelmaan Mika tarjoaisi hetkiä, joissa mies saa kuulla Raamatun elävää sanaa ja kokea porukassa aitoa yhteyttä.
– Miehet ovat rehellisiä. He äänestävät jaloillaan. Jos sanoma ei kerralla osu, paikka jää pian tyhjäksi. Miesten rooli on rapistumassa kansakunnan moraalin kanssa. Ennen sanottiin selvästi, mitä hyväksytään, mitä ei.
KUUSANKOSKEN seurakuntatalon estradilla Mika kertoili avoimesti urheilijan urastaan. Lähtökohta oli huono, sillä isä kuoli Mikan ollessa seitsemänvuotias. Mieltä vaivasi masennus, ja rahaa riitti harrastuksiin niukasti. Niinpä hän joutui ensimmäisen vuoden kulkemaan tuulipuvussa, kun muilla oli hienot, ihonmyötäiset trikoot. Positiivista oli se, että tuulipuvun taskuihin saattoi piilottaa karkkeja, mikä muilta ei onnistunut.
Positiivinen kokemus Mikalle oli, kun valmentaja alkoi osoittaa hänelle aitoa kiinnostusta ja välittämistä. Vieläpä hän kannusti osallistumaan treeniaikana pidettyyn seurakunnan nuorteniltaan. Mika ymmärsi, että omaa uskonvakaumusta kunnioitetaan, kun pysyy rohkeasti aitona itsenä. Samalla urheiluun tuli siunaus mukaan. Yläasteikäisenä hän voitti enemmän, vaikka harjoitteli vähemmän.
Mentyään 2002 urheilujoukkoihin Lahteen Mikan uskosta tuli yleinen juttu. Yli puolet tupakavereista halusi jutella asiasta henkilökohtaisesti. Mika ymmärsi, että uskovien tehtävä on brändilähettiläänä pitää asiaa esillä, ei niinkään kaupata sitä.
Ensimmäisiin Torinon olympialaisiin Mika matkusti lähinnä maistelemaan hienoa tunnelmaa. Siitä huolimatta olo jäi tyhjäksi. Sitku-elämä, menestyksen tavoittelu, ei tuonut onnellisuutta. Kiitollisuus-päiväkirjakin lupasi enemmän hyvää.
Sitten Mika korotti tavoitteita pyrkiä luistelumaailman huipulle. Vuoden 2010 olympialaisissa onnistuminen oli lähellä, mutta horjahdus kaarteessa pilasi kokonaisuuden. Viiden mitalittoman vuoden jälkeen Mika halusi vielä kerran panna kaiken peliin, ja matkusti perheineen muun muassa Kanadaan, missä oli pikaluisteluhalli. Tuloksia alkoi syntyä.
Odotukset vain kasvoivat Mikan matkustaessa vuoden 2018 Etelä-Korean olympialaisiin. Lähtöviivalla hän ymmärsi, että seuraavat 35 sekuntia ratkaisivat hänen tulevaisuutensa. Alku sujui loistavasti, mutta kello kertoi mitalin nytkin jääneen kolmen sadasosasekunnin päähän. Kuitenkin lehdistötilaisuudessa Mika esiintyi hymyilevänä. Hän oli tehnyt oman parhaansa, onnistunut. Sijoituksella ei ollut merkitystä siihen, miten arvokas tai arvoton hän ihmisenä on.
Mika pelkäsi, miten lapset kestäisivät tilanteen. Sitten puoliso puhelimessa kertoi lasten katsoneen koko ajan pikkukakkosta toiselta kanavalta. Mielessä kuohahti, mutta samalla päässä syttyi lamppu: lapset eivät koskaan kysy, mikä oli sijoitus, vaan että milloin isä tulee kotiin ja on heidän kanssaan.
– Samalla tavalla kuin lapset, Jumala on aina kädet auki ottamassa vastaan, on sitten elämässä onnistuttu tai epäonnistuttu. Jumala katsoo sydämeen. Hän kutsuu aina omia lapsia kotiin.
Pian alamme myös katsella kanssakulkijoita ja nähdä, miten arvokkaita he ovat.
MIESTEN TAPAHTUMAN alkukahvituksen jälkeen sali alkoi täyttyä. Pastori Pauli Heinola muistutti, miten häpeän tunne voi olla joillekin kuolemaakin pahempi vaihtoehto.
Illan aloitti maailmanennätysviheltäjä JP Whistler. Musiikkiyhtye Case4You:n monet koskettavat laulut herkistivät miehet penkkeihin. ”Elvis” Roni Lepän nostalgiaa tihkuvat laulut olivat jo monelle syy tulla iltaan. Muusikko Tommi Huuskonen kertoi puolestaan elämää hallinneista peloista. Kun niistä koitti vapaus, hän pimeällä lenkillä kuuli äänen: ”Katso eteenpäin. Olet turvassa.”
Jyrki Lindberg kutsui miehiä mukaan miesten piiriin. ”Paras tunnelma, mitä olen mistään löytänyt”.
Hyviä miehen malleja kaivataan
Risteys kysyi miesten tapahtuman kahvipöydässä, mitä miehille kuuluu?
”Hyviä miehen malleja tarvitaan kasvattamiseen. Perheen asiat hoituvat monissa kodeissa aika tasapuolisesti. Eivät miehet välttämättä ole itseltään hukassa, mutta heillä voi olla vaikeutta löytää väyliä, joilla he pääsevät toteuttamaan itseään ja omaa paikkaansa elämässä.”
Mies 54 v., Iitti
”Olen Mika Poutalan appiukko ja autokuski. Isä oli täällä aikanaan pastorina. Kyllä miehen malleja tarvitaan varsinkin pojille. Sotaveteraani-isäni saattoi olla joskus ankara kurituspuolessa, mutta silti hän opetti minulle selvät tienviitat. Niitä tarvitaan. Hyvien miesten pitäisi tulla Suomessa piiloistaan esiin.”
Mies, Espoo
”Miesten malleja kaivataan koteihin ja perheisiin. Luulen, että miehen rooli on tänä päivänä murroksessa. Myös monet ongelmat näyttävät kasautuvan etupäässä miehille. Mies ei välttämättä osaa käsitellä kaikkia asioita, joten hän jauhaa niitä pään sisällä.”
Mies 33 v., Kouvola